Pirttikylä:n teema on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialta maailmasta. Pirttikylä on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena historiallisesta alkuperästään sen merkitykseen nykyään. Erilaisia Pirttikylä:een liittyviä näkökohtia, kuten sen vaikutus yhteiskuntaan, vaikutus populaarikulttuuriin ja rooli teknologian kehityksessä, on tutkittu ja pohdittu laajasti. Tässä artikkelissa pyritään käsittelemään ja syventymään Pirttikylä:n tärkeyteen ja merkityksellisyyteen. Se tarjoaa yksityiskohtaisen ja täydellisen analyysin, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää täysin tämän kiehtovan aiheen.
Pirttikylä Pörtom |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Närpiö ja Maalahti |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Vaasan lääni |
Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
Kuntanumero | 605 |
Hallinnollinen keskus | Pirttikylä |
Perustettu | |
– emäpitäjä | Närpiö |
Liitetty | 1973 |
– kuntiin | Närpiö |
Pinta-ala |
km² (1.1.1972) |
– maa | 220,3 km² |
Väkiluku |
1 783 (31.12.1972) |
– väestötiheys | 8,17 as./km² |
Pirttikylä (ruots. Pörtom) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Pirttikylän kunta liitettiin 1973 Närpiöön, ja sen pohjoisosa liitettiin Maalahteen 1975. Kylässä on Pirttikylän puukirkko vuodelta 1783. Sen on suunnitellut J. Elfström. Pirttikylän kotiseutumuseo jakautuu kolmeen osaan, Ahlholman kartanoon, Småttgårdeniin ja taiteilija Viktor Dalbon kotiin ja ateljeehen.
Pirttikylän naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Jurva, Korsnäs, Maalahti, Petolahti, Teuva ja Ylimarkku. Kunnan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1963.
Pirttikylän kunta oli yksikielisesti ruotsinkielinen: vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 92,7 prosenttia asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.
Pirttikylä sijaitsee Pohjanmaan maakunnan eteläosassa. Tärkein vesistö on Närpiönjoki, joka alkaa Närvijokena entisen Jurvan (nykyisin osa Kurikkaa) puolelta. Jokilaakson viljavalla savikkopohjalla, noin 25–30 metrin korkeudella merenpinnasta, leviävät tasaiset peltolakeudet. Kirkonkylän kohdalla joki tekee jyrkän polvekkeen ja kääntyy virtaamaan etelälounaaseen. Asutus seuraa jokea miltei katkeamattomana nauhana. Korkeimmat maastonkohdat ovat etelässä entisen Ylimarkun kunnan rajan tuntumassa, jossa on laajahko yli 50 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva alue. Entisen kunnan pohjois- ja koillisosassa on laajahkoja soita.
Pirttikylän kautta kulkee valtatie 8, jota pitkin on matkaa Vaasaan vajaat 50 kilometriä ja Poriin runsaat 140 kilometriä. Närpiön keskustaajamaan on Pirttikylän kirkonkylästä noin 30 kilometriä.
Pirttikylä on aikoinaan kuulunut kappelina Närpiöön. Se sai oman kirkon 1696 ja papin 1702 ja erotettiin omaksi kirkkoherrakunnaksi 1859.
Pirttikylässä toimi Bergan lasitehdas vuosina 1796–1883.
Pirttikylän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa.
Ahlholm, Berga (Bruksbacken), Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Hag, Högbacka, Korpbäcken, Laplom, Mattlars, Nordbäck, Norrback, Nuolijärvi (Nojärv), Pilkbacken, Piparsidan, Pirttikylän kirkonkylä (Pörtom kyrkoby), Pörtbäcken, Sarne, Sidbäck, Sommarback, Stubbhagen, Svarvarbacken, Södrabyn, Taali (Johannesdal), Velkmossen, Västerskogen, Östrabyn
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Pirttikylässä oli kaksi taajamaa: kirkonkylä (440 asukasta) ja Närvijoki (yhteensä 548 asukasta, joista 28 Pirttikylän puolella). Närvijoen taajama sijaitsi pääosin Jurvan puolella.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pirttikylän väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
|
|