Ploidia
Tänään valmistaudumme astumaan Ploidia:n jännittävään maailmaan. Olipa kyseessä historiallinen henkilö, ajankohtainen aihe, yhteiskunnallinen ilmiö tai mikä tahansa muu huomiomme kiinnittävä näkökohta, Ploidia:llä on epäilemättä merkittävä vaikutus elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme eri näkökulmia, analysoimme asiaankuuluvaa dataa ja esittelemme asiantuntijalausuntoja ymmärtääksemme täysin Ploidia:n tärkeyden ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Olemme innoissamme voidessamme sukeltaa tähän aiheeseen ja löytää kaiken, mitä Ploidia tarjoaa meille.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ploidia tarkoittaa homologisten kromosomistojen määrää solussa. Kromosomistojen määrä voi vaihdella organismin sisällä. Tyypillinen somaattinen solu on diploidi, sukusolu taas haploidi.
Haploidia
Haploidin solun tumassa on yksinkertainen lajiominainen kromosomisto. Suvullisesti lisääntyvien eliöiden sukusolut ovat haploideja ja ne sisältävät haploidisen kromosomiannoksen. Haploidia kromosomistoa merkitään kirjaimella n. Ihmisen haploidinen kromosomiluku on n = 23.
Haploideissa soluissa tai yksilössä mutaatioiden vaikutus geenitoimintaan tulee suoraan näkyviin niiden fenotyypissä, koska vastinkromosomin puuttuessa niillä ei ole normaalisti toimivaa kopiota geenistä. Haploidivaiheessa tapahtuu myös helposti valintaa ja haitallisten mutaatioiden karsiutumista, mikäli geenivirhe esimerkiksi rajoittaa elintärkeitä solun perustoimintoja.
Diploidia
Diploidin solun tuma sisältää kaksi homologista kopiota kustakin kromosomista. Diploidin kromosomiluvun symboli on 2n. Ihmisen somaattisissa soluissa on kromosomeja 46 kappaletta (2n). Diploidiset eliöt perivät puolet kromosomeista isältä (paternaaliset kromosomit) ja puolet äidiltä (maternaaliset kromosomit). Useimmat somaattiset solut ovat diploidisia.
Diploidilla organismilla vanhemmilta saadut vastinkromosomit eli homologiset kromosomit voivat sisältää saman geenin eri alleeleja. Jos toisessa vastinkromosomissa sijaitsevassa geenin alleelissa on haitallinen mutaatio, sen haittavaikutus voi peittyä toisen vastinkromosomin normaalin geenitoiminnan alle. Diploidinen solu on näin ollen paremmin puskuroitu mutaatioiden haittavaikutusta vastaan kuin haploidinen solu.
Polyploidia
Polyploidia (engl. polyploidy) tarkoittaa yleisesti useamman kuin kahden haploidisen kromosomiston esiintymistä samassa solussa. Esimerkiksi triploidisella (3n) solulla tai yksilöllä kromosomisto on kolminkertaisena, tetraploidisella (4n) nelinkertaisena jne. Joillain kasvilajeilla polyploidia on hyvin yleistä. Polyploidiset kasvit ovat useimmiten kookkaita ja ne kestävät äärioloja hyvin. Ihmisellä spontaaneista keskenmenoista noin 10 % aiheutuu sikiön polyploidisuudesta, joka on aina ihmisellä letaali.
Polyploidia voidaan jakaa kahteen tyyppiin: autopolyploidiaan ja allopolyploidiaan. Autopolyploidiassa sama kromosomisto on monistunut useammaksi, ja allopolyploidiassa kromosomistot ovat erilaisia ja peräisin kahdelta tai useammalta lähilajilta. Esimerkiksi ruisvehnä on allopolyploidinen kasvihybridi.
Lähteet
- Lahti, Kimmo &... et al.: Biologia : Elämä : kurssi 1: Eliömaailma ; kurssi 2: Solu ja perinnöllisyys. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-28024-9.
- Halkka, Liisa: Kromosomien lukumäärä- muutokset Kromosomien maailma - kotisivu. 1999-2002. Arkistoitu 29.4.2015. Viitattu 3.8.2019.
- Halkka, Liisa : Polyploidiat Kromosomien maailma - kotisivu . 1999-2002 . Arkistoitu 29.4.2015 . Viitattu 3.8.2019 .