Pohjoiskalotti

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Pohjoiskalotti:tä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Pohjoiskalotti on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena useilla eri aloilla, ja se on kiinnostava aihe alan tutkijoille, ammattilaisille ja asiantuntijoille. Vuosien varrella Pohjoiskalotti on osoittanut merkittävän vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin, sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja rooliin uusien teknologioiden kehittämisessä. Tämän artikkelin avulla pyrimme analysoimaan ja ymmärtämään Pohjoiskalotti:n tärkeyttä sekä sen vaikutuksia eri tietoalueisiin.

Valaistusvyöhykkeet. Pohjoiskalotti on kuvassa ylimmäinen vyöhyke. Pohjoiskalottiin ei yllä auringonvalo ollenkaan, ei vaikka maapallo pyörähtäisi akselinsa ympäri. Kuvan tilanteen aikana maapallon pohjoispuolella on talvi.

Pohjoiskalotti on maantieteellinen nimitys maapallon pohjoisimmalle valaistusvyöhykkeelle. Se on alue, joka kattaa kaiken pohjoisen napapiirin pohjoispuolella olevan aina pohjoisnapaan asti. Pohjoiskalotti on toinen maapallon kahdesta napakalotista, toisen ollessa eteläinen napakalotti. Pohjoiskalotin alueella on vähintään yksi sellainen päivä, jolloin aurinko ei nouse lainkaan ja yksi, jolloin aurinko ei laske lainkaan. Mitä lähempänä pohjoisnapaa ollaan, sitä pidemmälle kaamosta (talvella) jatkuu ja yöttömiä öitä (kesällä) on. Ilmiö johtuu maapallon pyörimisakselista, joka on kallellaan. Tästä seuraa, että Aurinkoa kiertävään maapalloon ei osu valo symmetrisesti, vaan vuodenajasta riippuen pohjoiskalotti jää varjoon sekä yöllä, että päivällä (talvella) ja sinne paistaa aurinko sekä yöllä että päivällä (kesällä).

Pohjoiskalotti Suomessa

Pohjoiskalotti

Fennoskandian pohjoisin osa kuuluu pohjoiskalottiin. Pohjoiskalotin etelärajana toimii pohjoinen napapiiri, eli siihen kuuluvat Lapin maakunta ( Lapin lääni ) Suomesta, Norrbottenin lääni Ruotsista sekä Tromssan, Nordlandin ja Finnmarkin läänit Norjasta sekä Murmanskin alue Venäjällä.

Katso myös

Valaistusvyöhyke

Lähteet

  1. Sirpa Anttila-Muilu, Hannele Cantell, Heikki Jutila, Sirpa Lappalainen, Mari Sorvali, Sirpa Tani; GEOS 1 Sininen planeetta; WSOYpro OY Helsinki 2009
  2. Mika Meller

Aiheesta muualla