Nykymaailmassa Port-au-Princen maailmannäyttely on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisensä jälkeen Port-au-Princen maailmannäyttely on käynnistänyt joukon keskusteluja, keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat korostaneet sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaamme. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, sosiaalisella, poliittisella, taloudellisella tai kulttuurisella tasolla, Port-au-Princen maailmannäyttely on jättänyt jälkensä eri osa-alueille, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ja vaikutusta siihen, miten havaitsemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Port-au-Princen maailmannäyttely:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.
Port-au-Princen maailmannäyttely oli Haitin pääkaupungissa Port-au-Princessä 1949–1950 järjestetty maailmannäyttely. Maailmannäyttelyn tunnuslauseena oli "Rauhan juhla" ja se avattiin virallisesti 8.12.1949, mutta kansainvälinen osa oli avoinna vain 12.2.1950. Kaiken kaikkiaan maailmannäyttely kesti 8.6.1950 saakka. Maailmannäyttelyssä kävi noin 250 000 vierailijaa.
Maailmannäyttelyllä juhlistettiin Port-au-Princen kaupungin 200-vuotisjuhlavuotta ja se antoi mahdollisuuden uudistaa kaupunkia sekä Gonâvenlahden aluetta. Maailmannäyttely toi kansainvälistä näkyvyyttä Port-au-Princen lisäksi koko Haitille tarjoten samalla mahdollisuuden kehittää maan matkailusektoria. Osana maailmannäyttelyn valmisteluja Haitin hallitus perusti erillisen turismiministeriön, turisteja varten rakennettiin monia uusia hotelleja ja kaupungin sanitaatioon sekä puhtaanapitoon investoitiin.
Maailmannäyttely perustettiin 24 hehtaarin kokoiselle alueelle Gonâvenlahden ranta-alueelle, joka oli aikaisemmin ollut slummimainen alue. Näyttelyalueesta tehtiin nykyaikainen alue palmupuineen ja moderneine rakennuksineen. Alueen rakennustöitä johti newyorkilainen arkkitehti August Ferdinand Schmiedigen, joka oli ollut mukana luomassa aiempia maailmannäyttelyitä Pariisissa 1937 ja New Yorkissa 1939–1940.
Näyttelyalueen halkova bulevardi nimettiin Yhdysvaltojen presidentin Harry Trumanin mukaan ja sen varrella oli loisteliaita jugendtyylisiä rakennuksia, jotka oli koristeltu värikkäillä haitilaista elämää kuvaavilla maalauksilla. Eräitä maailmannäyttelyn suosituimpia kohteita olivat kasvitieteelliset puutarhat, trooppinen akvaario sekä Les Palmistes -puisto.
Maailmannäyttelyn jälkeen näyttelypaviljongit muunnettiin hallinnon virastoiksi.