Pullonkaula
Tänään aiomme sukeltaa Pullonkaula:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnostanut monia ihmisiä vuosien varrella. Löytämisestään lähtien Pullonkaula on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka tekevät Pullonkaula:stä niin kiehtovan aiheen, sen historiasta sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Yksityiskohtaisten analyysien ja konkreettisten esimerkkien avulla saamme selville, miksi Pullonkaula ansaitsee kaiken huomiomme ja pohdiskelumme. Valmistaudu uppoutumaan Pullonkaula:n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pullonkaula on käsite, jota käytetään metaforana eri yhteyksissä. Käsite juontaa juurensa nesteen säilyttämiseen tarkoitetusta pullosta, jossa muoto kapenee yläosaa (kaulaa) myöten. Vaikka pullo olisi kuinka tilava, pullon suu määrittelee nesteen virtausnopeuden pullosta ulos virtausdynamiikan lakien mukaan. Liikenteessä pullonkaulalla tarkoitetaan liikennejärjestelmässä tai paljon käytetyssä reitissä olevaa kohtaa, jossa liikenne hidastuu rajallisen kapasiteetin vuoksi. Kyseessä voi olla esimerkiksi liian kapea tie tai silta.
Tietoteniikassa ja muissakin systeemeissä pullonkaula tarkoittaa järjestelmän osa-aluetta, joka estää koko järjestelmän toimimisen täydellä kapasiteetilla. Yleensä tämä johtuu siitä, että pullonkaulana toimivan osan suorituskyky on alhaisempi muihin osa-alueisiin verrattuna. Esimerkiksi suuria tietomääriä kasiteltäessä voidaan havaita, että kaikista moderneinkin laitteisto on käytännössä hyödytön, mikäli kiintolevy on hyvin vanhanaikainen. Tällöin pullonkaulaksi muodostuu hidas kiintolevy.
Pullonkaulailmiö tunnetaan myös ihmisen ja muiden lajien evoluutiossa ja maapallon eri alueiden asutushistoriassa, kun koko myöhemmän populaation kokonaisuudessaan tai populaation jollakin nimenomaisella alueella on päätelty olevan jonkin hyvin pienen perustajajoukon jälkeläisiä. Tällöin edeltävän populaation koko geneettisestä monimuotoisuudesta välittyy myöhempään populaatioon vain pieni osa.