Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Pullonkaulailmiö, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Pullonkaulailmiö on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja vaikutuksen vuoksi nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Pullonkaulailmiö:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli eri näkökulmissa, olipa kyse sitten sosiaalisista, kulttuurisista, teknologisista, poliittisista, taloudellisista jne. Tässä artikkelissa tutkimme Pullonkaulailmiö:een liittyviä eri ulottuvuuksia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Populaation pullonkaulailmiö on evoluutioteorian käsite tapahtumalle, jossa yli 50 % populaatiosta tai ekosysteemin lajeista tuhoutuu. Syynä voivat olla äkillinen kuolleisuuden kasvu tai lisääntymisen estyminen. Nämä taas voivat johtua ympäristön muutoksista tai yksilöiden siirtymisestä uudelle elinalueelle. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan usein perustajavaikutuksesta. Pullonkaulailmiön nimi tulee tapahtumaa kuvaavan populaation kokokuvaajan muodosta.
Pullonkaulat voivat aiheuttaa evoluutioon hyppäyksiä, koska ne lisäävät geneettisen ajautumisen ja sisäsiitoksen todennäköisyyttä.
Yleisemmin nimitystä pullonkaula voidaan käyttää eri yhteyksissä myös muista vastaavista ilmiöistä eri elämänaloilla.
1900-luvun alussa 12 yksilöön supistunut visenttipopulaatio oli vuonna 2000 noin 3600 yksilön suuruinen. Populaatiossa esiintyy vain kahta erilaista Y-kromosomia.
Suomalaisen tautiperinnön muodostumisessa on vaikuttanut kaksi pullonkaulailmiötä: ensin Suomea asutettaessa Suomeen tuli pienen asuttajajoukon mukana vain osa eurooppalaisesta tautiperinnöstä. Sitten Suomen eri osia asutettaessa pienet asuttajien joukot rikastivat eri tautigeenien esiintymistä paikallisesti uusilla asuinalueillaan.