Puolan kenraalikuvernementti
Tässä artikkelissa tutkimme Puolan kenraalikuvernementti:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion. Puolan kenraalikuvernementti on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja sen alkuperästä tämän päivän vaikutuksiin. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät Puolan kenraalikuvernementti:stä niin relevantin ja mielenkiintoisen aiheen, analysoimalla sen vaikutuksia eri aloilla ja sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Epäilemättä Puolan kenraalikuvernementti on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja toivomme, että tämä tutkimus auttaa sinua ymmärtämään paremmin sen tärkeyttä ja vaikutusta ympäröivään maailmaan.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Puolan kenraalikuvernementti Das Generalgouvernement für die besetzten polnischen Gebiete |
|||
|---|---|---|---|
1939–1945 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Saksan kenraalikuvernementti/siviilihallinto | ||
| osa | Saksan valtakuntaa | ||
| Kenraalikuvernööri | Hans Frank (1939–1945) | ||
| Pääkaupunki |
Litzmannstadt (1939) Krakau (1939–1945) |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 142 000 km² | ||
| Väkiluku (1941) | 12 000 000 | ||
| Viralliset kielet | saksa | ||
| Kielet | puola, ukraina, jiddiš | ||
| Valuutta |
Reichsmark Puolan złoty |
||
| Edeltäjä |
 Puolan toinen tasavalta |
||
| Seuraajat |
Puolan kansantasavalta Ukrainan SNT |
||
.svg)
.svg)
.jpg)
Puolan kenraalikuvernementti (saks. Das Generalgouvernement für die besetzten polnischen Gebiete, ”Puolan valloitettujen alueiden kenraalikuvernementti”) oli natsi-Saksan siviilihallintoon vuosina 1939–1944 kuulunut alue, joka käsitti miehitetyn Puolan ne osat, joita ei liitetty suoraan Saksan valtionalueisiin eikä Neuvostoliitolle jääneisiin alueisiin jotka kuuluivat Valko-Venäjään tai Ukrainaan.
Kenraalikuvernementti perustettiin valtakunnankansleri Adolf Hitlerin 8. lokakuuta ja 12. lokakuuta 1939 antamilla asetuksilla, jotka määrittelivät valloitetun Puolan aluejaon. Suuri osa Puolan offensiivissa valloitetusta Puolasta siirrettiin Saksan valtakunnan suoraan hallintaan, ja jäännökset, joita Neuvostoliitto ei ollut vallannut omassa hyökkäyksessään 17. syyskuuta 1939 alkaen, jäivät Puolan kenraalikuvernementiksi.
Kenraalikuvernementilla oli oma siviilihallintonsa, johon kuului poliisivoimat (Polnische Polizei im Generalgouvernement), joita nimitettiin siniseksi (tai laivastonsiniseksi) poliisiksi (Granatowa policja).
Saksan saamasta alueesta perustettiin Danzigin-Länsi-Preussin valtakunnanpiiri, Warthelandin valtakunnanpiiri. Ylä-Sleesian eteläosa liitettiin Saksan jo olemassa olevaan valtakunnanpiiriin. samoin kuin alue Itä-Preussin eteläpuolelta. Muu alue jäi Puolan kenraalikuvernementille.
Kenraalikuvernementin kenraalikuvernööriksi nimitettiin Hans Frank 26. lokakuuta 1939. Hän toimitti virkaansa vuosina 1939–1945. Ennen sotia ollut itäinen Puola joutui osiltaan puna-armeijan haltuun jo kesän 1944 lopussa, jolloin rintamalinja pysähtyi Veikseljoelle Varsovan itäpuolelle. Loppuosa Puolan kenraalikuvernementista puna-armeija valtasi tammikuun puolivälissa 1945 alkaneella hyökkäyksellä kevättalvella 1945.
Piirit
Puolan kenraalikuvernementti jaettiin neljään piiriin:
Kun Saksa myöhemmin eteni operaatio Barbarossan myötä itään ja Galitsia vapautui Wehrmachtin sotilashallinnosta siirtyen Saksan valloitettujen itäalueiden ministeriölle, muodostettiin Galitsiasta Puolan kenraalikuvernementin viides piiri, Galitsian piiri.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Puolan kenraalikuvernementti Wikimedia Commonsissa
.svg)
- Puolan kenraalikuvernementti (1939–1945)
Krakovan piiri - Lublinin piiri
- Radomin piiri
- Varsovan piiri
Böömin ja Määrin protektoraatti (1939–1945) - Tanskan protektoraatti (1940–1943)
Alankomaiden valtakunnankomissariaatti (1940–1945) - Norjan valtakunnankomissariaatti (1940–1945)
- Tanskan valtakunnankomissariaatti (1943–1945)
- Belgian ja Pohjois-Ranskan valtakunnankomissariaatti (1944)
Kaukasian valtakunnankomissariaatti (suunnitelma) - Moskovan valtakunnankomissariaatti (toimeenpanematon asetus, 1941)
- Ostlandin valtakunnankomissariaatti (1941–1945)
- Ukrainan valtakunnankomissariaatti (1941–1945)
| Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet Puolan kuningaskunta 1320–1333 | Puolan kuningaskunta 1385–1569 | Puola-Liettua 1569–1795 | Varsovan herttuakunta 1807–1815 | Puolan kuningaskunta 1815–1867 | Veikselin aluepiiri 1867–1915 | Puolan kuningaskunta 1916–1918 | Puolan tasavalta (1918–1939) | Puolan kenraalikuvernementti 1939–1944 | Puolan tasavalta (1945–1952) | Puolan kansantasavalta (1952–1989) | Puolan tasavalta 1989– |