Puolan kommunistinen puolue

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Puolan kommunistinen puolue:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Puolan kommunistinen puolue on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta aiheeseen, joka on herättänyt kiivasta keskustelua ja pohdiskelua eri aloilla. Kautta historian Puolan kommunistinen puolue on ollut määräävä tekijä ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut tapaan, jolla he ajattelevat, toimivat ja suhtautuvat ympäristöönsä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää ymmärtää Puolan kommunistinen puolue:n merkitys nykyään sekä sen vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tämän artikkelin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja analysoimaan sen eri puolia auttaaksemme ymmärtämään ja lähestymään Puolan kommunistinen puolue:tä paremmin nykyisessä kontekstissa.

Puolan kommunistisen puolueen käyttämiä tunnuksia.

Puolan kommunistinen puolue (puolaksi Komunistyczna Partia Polski, KPP) oli Puolan toisessa tasavallassa vuosina 1918-38 toiminut kommunistinen puolue.

Perustaminen

Puolan kommunistinen puolue perustettiin 16. päivänä joulukuuta vuonna 1918 nimellä Puolan kommunistinen työväenpuolue (puolaksi Komunistyczna Partia Robotnicza Polski, KPRP). Nimi muutettiin Kominternin ohjeiden mukaiseksi vuonna 1925.

Puolan kommunistinen puolue syntyi, kun kaksi vallankumouksellista puoluetta, Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratia ja Puolan sosialistipuolue - vasemmisto, yhdistyivät. Puolueohjelma perustui Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratian puolueohjelmaan. Puolan kommunistisen puolueen keskuskomiteaan valittiin kuusi jäsentä molemmista yhdistyneistä puolueista: Władysław Kowalski-Grzech, Henryk Stein-Domski, Franciszek Grzelszczak-Grzegorzewski, Franciszek Fiedler, Adolf Zalberg-Piotrowski ja Szczepan Rybacki Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosiaalidemokratia -puolueesta sekä Józef Ciszewski, Maksymilian Horwitz-Walecki, Henryk Iwiński, Maria Koszutska-Kostrzewa, Stefan Królikowski ja Wacław Wróblewski Puolan sosialistipuolue - vasemmisto -puolueesta.

Toiminta

Puolan kommunistinen työväenpuolue kiellettiin vuonna 1919 sen jälkeen, kun se oli ryhtynyt tukemaan Neuvosto-Venäjää sodassa Puolaa vastaan. KPRP:n edustaja Józef Unszlicht osallistui Kominternin ensimmäiseen kongressiin maaliskuussa vuonna 1919. Heinäkuun 23. päivänä vuonna 1920 perustettiin Moskovassa Väliaikainen puolalainen vallankumouskomitea, jonka tarkoitus oli Neuvosto-Venäjän ohjauksessa vastata Puolan toisen tasavallan siirtymisestä sosialistiseksi tasavallaksi sen jälkeen, kun puna-armeija olisi ensin voittanut sodan. Myöhemmin komitean oli tarkoitus luovuttaa valta KPRP:lle. Puna-armeijan tappio kuitenkin vesitti suunnitelman.

Korkeinta valtaa KPRP:ssä käyttivät vuoden 1922 puoluekokouksen jälkeen Adolf Warski, Maksymilian Horwitz ja Maria Koszutska. Vuodesta 1922 lähtien Puolan kommunistinen työväenpuolue osallistui kansalliskokouksen vaaleihin osana ryhmittymää, jonka nimi oli Kaupunkilais- ja maalaisproletariaatin liitto (puolaksi Związek Proletariatu Miast i Wsi). Vuoden 1928 vaaleissa kommunistit saivat 7 edustajaa 444 edustajan kansalliskokoukseen.

Puolan kommunistiseen puolueeseen kuuluivat autonomisina osina Läntisen Valko-Venäjän kommunistinen puolue, Länsi-Ukrainan kommunistinen puolue ja Ylä-Sleesian kommunistinen puolue.

KPP teki kohtalokkaan virheen asettuessaan vuonna 1926 tukemaan Józef Piłsudskia vallankaappauksessa. Stalin tuomitsi KPP:n menettelyn, minkä jälkeen puolueen merkitys Kominternin politiikassa laski.

Espanjan sisällissodan aikana Puolan kommunistinen puolue organisoi kansainvälisten prikaatien värväyksen.

Stalinin vainojen aikana kaikki Puolan kommunistisen puolueen Neuvostoliitossa oleskelleet johtajat ja suuri osa Neuvostoliitossa oleskelleista Puolan kommunistisen puolueen jäsenistä teloitettiin.

Lakkauttaminen

Komintern lakkautti Puolan kommunistisen puolueen Stalinin määräyksestä vuonna 1938.

Lähteet