Pyhäjärvi Ul

Pyhäjärvi Ul on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kautta historian se on herättänyt suurta kiinnostusta ja juonittelua, herättäen keskusteluja, tutkimuksia ja intohimoisia keskusteluja. Alkuperäistään nykypäivään Pyhäjärvi Ul:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, sillä se on vaikuttanut yksilöihin, yhteisöihin ja kulttuureihin planeetan kaikissa osissa. Kun jatkamme tutkimista ja löydämme lisää Pyhäjärvi Ul:stä, sen vaikutuksista ja vaikutuksista nykymaailmaan, on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tarkastelemme Pyhäjärvi Ul:tä perusteellisesti ja tutkimme sen historiaa, nykyistä merkitystä ja mahdollista tulevaisuutta tarjotaksemme kokonaisvaltaisen kuvan tästä ilmiöstä.

Pyhäjärvi Ul
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Karkkila

vaakuna

sijainti

Lääni Uudenmaan lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Kuntanumero 627
Perustettu  1867
Liitetty 1969
– liitoskunnat Karkkila
Pyhäjärvi Ul
– syntynyt kunta Karkkila
Pinta-ala  km²  
(1.1.1968)
– maa 221,7 km²
Väkiluku 2 938  
(31.12.1968)
– väestötiheys 15,38 as./km²

Pyhäjärvi Ul oli Uudellamaalla sijainnut Suomen kunta. Nykyisin alue on osa Karkkilan kaupunkia. Kunnan nimen lopussa ollut tunnus Ul tarkoittaa Uudenmaan lääniä, sillä Suomessa oli ennen myös kaksi muuta Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol Oulun läänissä sekä Pyhäjärvi Vpl Viipurin läänissä.

Pyhäjärven naapurikuntia olivat Karkkila, Vihti, Loppi, Tammela ja Pusula.

Historia

Kartta Karkkilan ja Pyhäjärven rajoista ennen vuoden 1969 liitosta.

Pyhäjärven alue kuului 1300-luvulla Janakkalan ja Lohjan seurakuntien raja-alueeseen. Vuonna 1507 Pyhäjärven alue tuli kuulumaan Lohjan seurakunnasta erotettuun Vihdin seurakuntaan.

Pyhäjärvestä tuli Vihdin seurakunnan kappeliseurakunta vuonna 1654. Paikkakunta tunnettiin alkujaan Pahajärvenä. Nimi vakiintui Pyhäjärveksi 1600-luvun lopulla tai 1700-luvulla.

Pyhäjärvestä päätettiin muodostaa itsenäinen seurakunta keisarillisen senaatin päätöksellä vuonna 1861, mutta ero toteutui vasta 1869. Vuoden 1865 kunnallisasetuksen perusteella Pyhäjärvi aloitti toimintansa kuntana vuonna 1868.

Pyhäjärven keskustasta muodostettiin Karkkilan kauppala vuonna 1932. Pyhäjärven kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan vuonna 1969. Kunta ja kauppala olivat tähän asti kuuluneet Pyhäjärven seurakuntaan, jonka nimi vaihtui kuntaliitoksen yhteydessä Karkkilan seurakunnaksi. Kauppalasta tuli kaupunki vuonna 1977.

Tunnettuja pyhäjärveläisiä

Kylät

Vaskijärvi, Ahmoo, Tuorila, Karkkila, Vattola, Haavisto, Vuotinainen, Järvenpää, Siikala ja Nyhkälä.

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Uudenmaan läänin Pyhäjärven taajamat olivat Ahmo (488 asukasta) ja Tuorila (395 asukasta). Kumpikin taajama sijaitsi osittain Karkkilan puolella, ja vastaavasti osa Karkkilan Nahkion ja Vattolan taajamista ulottui Pyhäjärven puolelle.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Tommi Kuutsa: Lukuja Karkkilan historiasta Karkkilan kaupunki. Arkistoitu 27.8.2002. Viitattu 23.1.2008.
  2. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 12) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  3. ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 13) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  4. ↑ Suomi Finland yleiskartta 1:400 000, s. 32–33. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1950.
  5. ↑ a b c d Seurakunnan historia lyhyesti Karkkilan seurakunta. Arkistoitu 26.8.2007. Viitattu 23.1.2008.
  6. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).

Kirjallisuutta

  • Aalto, Seppo & Rentola, Kimmo: Karkkilan eli Högforsin ja Pyhäjärven, entisen Pahajärven ihmisten historia. Karkkilan kaupunki, 1992. ISBN 951-96541-0-0.
Kansainväliset
Kansalliset
Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot