Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti

Nykymaailmassa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti on aihe, joka kehittyy jatkuvasti ja herättää suurta kiinnostusta eri aloilla. Olipa kyse tieteen, kulttuurin, teknologian tai yhteiskunnan alalla, Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti:stä on tullut vertailukohta ja jatkuva keskustelu. Ajan myötä siitä on tullut yksi tärkeimmistä julkisen asialistan aiheista, mikä on herättänyt miljoonien ihmisten kiinnostuksen ja uteliaisuuden ympäri maailmaa. Epäilemättä Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja sen vaikutukset näkyvät yhä selvemmin yhteiskunnassamme. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti:n tärkeimpiä puolia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.

Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitit Euroopassa
Ranskasta lähtevät Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitit

Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti (gal. Camiño de Santiago, esp. Camino de Santiago, engl. Way of St. James, saks. Jakobsweg) on merkittävä pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelan katedraaliin, jonne uskotaan apostoli Jaakob vanhemman haudatun.

Pyhän Jaakobin reitti on ollut yksi merkittävimpiä kristillisiä pyhiinvaellusreittejä keskiajalta saakka ja se on ollut olemassa jo yli tuhat vuotta. Siitä kerrotaan jo 1100-luvulla laaditussa teoksessa Codex Calixtinus. Sitä pidettiin yhtenä niistä kolmesta reitistä, jolla kaikki synnit voitiin saada anteeksi – kaksi muuta ovat Via Francigena Roomaan ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Alusta alkaen reitillä on ollut augustinolaismunkkien ja muiden veljestöjen luostareita, jotka tarjosivat majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Nämä helpottivat 1000-luvun alkupuolella matkantekoa: yhden teorian mukaan Santiago de Compostelasta kehittyi niin suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jerusalemiin oli liian vaikea ja Roomaan liian helppo päästä.

Reitti ei ole mikään yksittäinen tie, vaan siksi voidaan katsoa mikä tahansa useista pyhiinvaellusreiteistä Santiago de Compostelaan. Muutamaa tietä kuitenkin pidetään pääreitteinä. Keskiajalla näitä teitä kuljettiin paljon. Uskonpuhdistus ja Euroopan poliittinen epävakaus 1500-luvulla kuitenkin aiheutti reitin rappion. Vain muutama pyhiinvaeltaja saapui Santiago de Compostelaan 1980-luvun alussa. Vuosikymmenen loppupuolella kävijämäärät alkoivat kasvaa, kun nykyajan pyhiinvaeltajat kiinnostuivat reitistä.

Espanjan ja Ranskan rajalta Pyreneitten vuoristosta, Pohjois-Espanjan läpi Santiago de Compostelaan kulkeva pyhiinvaellusreitti (Camino Frances) otettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1993. Ranskan alueella kulkevat reitit lisättiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1998. Kummassakin tapauksessa yksi maailmanperintöluettelon kohde käsittää joukon reitin (reittien) varrella olevia historiallisia rakennuksia ja rakennelmia, jotka luetellaan kohteen selostuksessa Unescon sivuilla.

Lähteet

  1. Honour, Hugh & Fleming, John: ”Euroopan keskiaika”, Maailman taiteen historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992. ISBN 951-1-16753-7.

Aiheesta muualla