Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme analysoida Pyhän Sofian katedraali (Kiova):n merkitystä nykyisessä yhteiskunnassamme. Pyhän Sofian katedraali (Kiova) on aihe, joka on noussut erittäin tärkeäksi viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri aloilla. Kautta historian Pyhän Sofian katedraali (Kiova) on ollut perustavanlaatuinen ihmisten elämässä, vaikuttanut heidän ajattelutapaansa, toimintaansa ja suhtautumiseensa ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhän Sofian katedraali (Kiova):een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista kulttuuriin ja yhteiskuntaan sen rooliin henkilökohtaisessa ja ammatillisessa kehityksessä. Lisäksi tutkimme Pyhän Sofian katedraali (Kiova):n eettisiä ja moraalisia vaikutuksia sekä sen potentiaalia synnyttää myönteisiä muutoksia maailmassa. Epäilemättä Pyhän Sofian katedraali (Kiova) on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli toimii lähtökohtana sen tutkimisen ja ymmärtämisen syventämiselle.
Pyhän Sofian katedraali | |
---|---|
Собор Святої Софії Sobor Svjatoji Sofiji |
|
Pyhän Sofian katedraali |
|
Sijainti | Ukraina, Kiova |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Valmistumisvuosi | 1037 |
Rakennuttaja | Jaroslav I Viisas |
Julkisivumateriaali | kivi |
nykyään museo |
|
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pyhän Sofian katedraali (ukr. Собор Святої Софії, Софійський собор, Sobor Svjatoji Sofiji, Sofijskyi sobor) on Kiovassa sijaitseva kirkko. Sen on rakennuttanut 1000-luvun alussa Jaroslav I Viisas. 1600–1700-lukujen vaihteessa sen ulkonäköä muutettiin ukrainalaiseen barokkityyliin. Katedraalin sisällä on säilynyt 260 neliömetrin kokoinen maailman suurin mosaiikkityö ja 3 000 neliömetrin kokoinen freskolähde?.
Katedraali toimi kirkollisessa käytössä vuoteen 1929lähde?. Vuodesta 1934 lähtien se on ollut museona. Nykyään se on tärkein osa Kiovan Sofian kansallispuistoa. Se on Ukrainan suurimpia museoita. Muita ovat Kiovan kultaiset portit 1000-luvulta, Kirillin kirkko 1100-luvulta, Andrejevin kirkko 1700-luvulta sekä Sudaksin linnoitus Krimillä 500–1400-luvulta.
Pyhän Sofian katedraalista ja Kiovan luolaluostarista tuli vuonna 1990 ensimmäiset Unescon maailmanperintökohteet Ukrainassa. Siksi sitä ei voi enää käyttää uskonnollisessa tarkoituksessa. Ainoa poikkeus on 24. elokuuta, joka on Ukrainan itsenäisyyspäivä, jolloin uskonnollisten yhteisöjen edustajat ovat pitäneet jumalanpalveluksen vuodesta 2005 lähtien. Pyhän Sofian katedraaliin kuuluvat myös luostarirakennukset 1700-luvulta: kellotorni, eteläinen sisääntulotorni, koulu, metropoliitan asunto ja Zaborovskin portit.
Katedraalin rakentamisen alkua kuvataan eri kronikoissa. Eri lähteiden mukaan sen rakentaminen alkoi joko vuonna 1017 tai vuonna 1037. Nestorin kronikan mukaan se aloitusvuosi on 1037, jolloin ruvettiin rakentamaan useita rakennuksia, kuten Kiovan kultaisia portteja, Pyhän Sofian katedraalia sekä Pyhän Yrjön ja Pyhän Irinan luostarit. Akateemikko Dmitri Sergevitš Lihatsovin mukaan se on suuntaa antava tieto eikä tieteellinen totuus. Hänen mukaansa se olisi voinut olla valmis vuoden 1051 jälkeen. Vanhempi Novgorodin kronikka mainitsee, että katedraalia ruvettiin rakentamaan vuonna 1017.
1600–1700-lukujen vaihteessa hetmani Ivan Mazepa ja metropoliitta Varlaam Jasynskyi kunnostivat katedraalin ja muuttivat sen ulkoasun ukrainalaiseen barokkityyliin. Työt jatkuivat 1740-luvulle asti, jolloin katedraali sai nykyisen julkisivunsa.
Alun perin katedraali oli 13-kupolinen. Kupolit olivat pyramidin muotoisia. Katedraali on tehty bysanttilaiseen tyyliin (opus mixtum) erillisistä kivi- ja tiilikerroksista, jotka oli muurattu savilaastilla. Julkisivuja ei rapattu, jolloin kerrokset jäivät näkyviin.
Pyhän Sofian katedraalin rakennuttivat bysanttilaiset arkkitehdit. Se on ainutlaatuinen, koska Bysantin valtakunnassa ei silloin rakennettu niin isoja kirkkoja. Normaalisti ne olivat kolmikupolisia. Oletettavasti Kiovaan piti rakentaa mahtava katedraali, jossa juhlallisuuksia voitiin pitää Kiovan Rusin suurimmassa kirkossa. Arkkitehdit lisäsivät kupoleita sekä niihin valoaukkoja, jotta sisälle saatiin mahdollisimman paljon luonnonvaloa.lähde?
Alkuperäisessä arkkitehtuurissa oli symboliikkaa. Katedraalin korkein keskikupoli esitti Bysantin arkkitehtuurissa Jeesusta eli Kirkon päämiestä. 12 pienempää kupolia esittivät hänen apostoleitaan, joista neljä oli evankelistoja, jotka levittivät kristinuskoa ympäri maailman.lähde?