Rannikkomaa

Nykyään Rannikkomaa on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Olipa kyseessä Rannikkomaa henkilökohtaisella, ammatillisella, poliittisella tai sosiaalisella tasolla, on kiistatonta, että sen vaikutus tuntuu elämämme eri alueilla. Kautta historian Rannikkomaa on ollut intohimoisen keskustelun, kattavan tutkimuksen ja syvällisen pohdinnan kohteena. Tässä artikkelissa perehdymme Rannikkomaa:n maailmaan tutkiaksemme sen monia puolia, haasteita ja mahdollisuuksia. Sen alkuperästä nykyiseen tilaan tutkimme, kuinka Rannikkomaa on muokannut todellisuutemme ja miten se jatkaa niin tulevaisuudessa.

Itävallan historia

Antiikin aika

• Hallstattin kulttuuri
• Noricum
• Itävallan markkreivikunta
• Babenberg
• Privilegium Minus

Habsburgien valta vuoteen 1815

• Habsburg-suku
• Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta
• Itävallan arkkiherttuakunta
• Habsburgien monarkia

Wienin kongressin jälkeen

• Itävallan keisarikunta
• Saksan liitto
• Itävalta-Unkari

Ensimmäinen maailmansota

• Sarajevon laukaukset
• Ensimmäinen maailmansota

Sotien välinen aika

• Saksalainen Itävalta
• Ensimmäinen tasavalta
• Austrofasismi
• Anschluss

Toinen maailmansota

• Saksan Ostmark
• Toinen maailmansota

Sodan jälkeinen Itävalta

• Miehitys
• Toinen tasavalta

Rannikkomaa (saks. Küstenland) oli vuosina 1849–1918 toiminnassa ollut Itävallan kruununmaa eli ruhtinassuvun perintömaa. Siihen kuuluivat Gorizia (saks. Görz), Gradisca, Istria ja Trieste. Hallintopaikka ja aluetta johtaneen käskynhaltijan asuinpaikka oli Triestessä.

Kaupunkien pinta-alat

• Gorizia ja Gradisca: 2 918 km²
• Istria: 4 956 km²
• Trieste: 95 km²

Väkiluku (1910)

• Gorizia ja Gradisca: 260 721
• Istria: 403 566
• Trieste: 230 000

Lähteet

1. ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rannikkomaa Wikimedia Commonsissa