Ratapihankatu (Turku)
Tässä artikkelissa tutkimme Ratapihankatu (Turku):n kiehtovaa maailmaa. Alkuperäistään tämän päivän kehitykseen asti tämä aihe on ollut tutkijoiden, tutkijoiden ja harrastajien jatkuvan kiinnostuksen kohteena. Ratapihankatu (Turku) on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin monin tavoin politiikasta ja taloudesta populaarikulttuuriin ja viihteeseen. Näillä linjoilla perehdymme eri näkökohtiin, jotka tekevät Ratapihankatu (Turku):stä niin ajankohtainen aihe, ja sen roolia nykymaailman muovaajana.
Ratapihankatu (ruots. Bangårdsgatan) on Turussa sijaitseva pääkatu, joka yhdistää valtatiet 1 ja 9 valtatiehen 8. Katu alkaa Kuljettajankadun sekä Helsinginkadun risteyksestä Turun linja-autoaseman edustalta ja päättyy Puistokadun risteykseen. Kadun eteläisemmällä puolella kulkee koko matkalla kevyen liikenteen väylä. Katu on koko matkallaan nelikaistainen. Suurin osa kadusta on myös varustettu vastakkaiset kaistat erottavalla keskialueella. Katu kulkee nimensä mukaisesti Turun ratapihan vieressä.
Nopeusrajoitus
Nopeusrajoitus oli Ratapihankadulla 50 km/h, kunnes Turun kaupunki päätti laskea katuverkon nopeusrajoituksia. Loppuvuodesta 2020 Turun kaupunki laski katuverkon nopeutusrajoituksia niin, että Turun pääkaduilla saa enää ajaa vain 40 km/h 50 km/h sijasta. Päätöksen ohella Ratapihankadun nopeusrajoitus on nykyään 40 km/h.
Kohteita Ratapihankadun varrella
Ratapihankatu kulkee koko matkansa monien muiden Turun katujen tapaan viivasuorasti. Sen varrella sijaitsee Turun linja-autoasema ja Turun päärautatieasema, mitkä ovat Turun bussi- ja junaliikenteen keskeisimmät pääteasemat. Päärautatieasemaa vastapäätä sijaitsee Turun puistomainen Rautatientori. Ajurinkadun ja Ratapihankadun risteyksestä kevyt liikenne pääsee hissillä sekä portailla kulkemaan Logomon sillalle, mikä yhdistää Ratapihankadun Turun ratapihaa vastapäätä sijaitsevaan Vaunukatuun.
Risteävät kadut
Vain 2 katua risteää Ratapihankadun kanssa sen pohjoispuolelta, koska Turun ratapiha myötäilee katua sen pohjoispuolelta melkein koko matkalla. Ratapihankadun kanssa risteävät kadut itä-länsisuuntaisesti:
- Kuljettajankatu
- Brahenkatu
- Ajurinkatu
- Humalistonkatu
- Käsityöläiskatu
- Jarrumiehenkatu
- Koulukatu (pohjoisesta ja etelästä)
- Puistokatu (pohjoisesta ja etelästä)
Kuljettajankadun itäpuolella Ratapihankadun jatkeena on Helsinginkatu, jonka toisesta päästä alkaa Helsinkiin johtava moottoritie eli valtatie 1. Lännessä Ratapihankadun jatkeena ovat Tukholmankatu ja edelleen Pansiontie. Poikkikadut Koulukatu ja Puistokatu johtavat Naantalin pikatielle, joka on osa valtatietä 8.
Historia
Nykyinen Ratapihankatu oli aikaisemmin nimeltään Läntinen Linjakatu. Carl Ludvig Engelin vuonna 1828, Turun palon jälkeen laatimassa asemakaavassa se muodosti kaavoitetun kaupunkialueen luoteisen rajan. Vastaavasti kaupunkialueen kaakkoisrajana oli Itäinen Linjakatu eli nykyinen Kupittaankatu. Alun perin Läntisen Linjakadun, samoin kuin viereisen Läntisen Pitkäkadun, oli määrä ulottua merenrantaan saakka, mutta osa siitä jäi rakentamatta ja on myöhemmin poistettu asemakaavastakin.
Läntisen Pitkäkadun ja Linjakadun, samoin kuin kaupungin toisella laidalla Itäisen Pitkäkadun ja Linjakadun väliset korttelit olivat kapeampia kuin muut Engelin asemakaavan korttelit. Tällä tavoin kaupungin laidoille pyrittiin muodostamaan käsityöläisten asutustarpeille sopivia tontteja.
Rautatie Turkuun valmistui vuonna 1876, jolloin rautatieasema ratapihoineen sijoitettiin välittömästi kaavoitetun kaupunkialueen ulkopuolelle, silloisen Läntisen Linjakadun varrelle. Siihen liittyen kadun nimi muutettiin vuonna 1924 Ratapihankaduksi. Osa alkuperäisestä Läntisestä Linjakadusta on kuitenkin jäänyt nykyisestä Ratapihankadusta erilleen ja muodostaa nykyisin osan Ruissalontietä.
Lähteet
- ↑ a b Ratapihankatu - Google Maps www.google.com. 2023. Google. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Turun keskusta saa uudet nopeusrajoitukset turku.fi. 29.10.2020. Turun kaupunki. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Tässä on Turun uusi silta, joka näyttää katkeavan kesken – sen budjetti paukkui miljoonatolkulla: "Surullinen asia" iltalehti.fi. 19.10.2021. Iltalehti. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ Ratapihankatu - Google Earth earth.google.com. Google. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ ”Keskustan ominaispiirteitä: Katujen päätteet”, Yleiskaava 2029: Turun keskustan kaupunkikuva, s. 36. Turun kaupungin ympäristötoimialan kaupunkisuunnittelu, 2017. Teoksen verkkoversio.
- ↑ ”Kaupunki”, Otavan suuri Ensyklopedia, 4. osa (Juusten – Kreikka), s. 2821. (Engelin asemakaavaa esittävä kartta). Otava, 1978. ISBN 951-1-04658-6.
- ↑ ”Turku, Asemakaava”, Tietosanakirja, 9. osa (Stambul-Työaika), s. 2050. Tietosanakirja Oy, 1917. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kupila, Sanna & Söderström, Marita (toim.): Turun katuja ja toreja – Nimistöhistoriaa keskiajalta nykypäivään. Turun museokeskus, 2011. ISBN 978-951-595-150-2.