Nykymaailmassa Ratsumies on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Alkuperäisestä nykypäivään Ratsumies on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Vuosien varrella Ratsumies on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt intohimoja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ratsumies:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä nykyään, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Ratsumies | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Alkuperäinen nimi | Ratsumies | ||||||
| Määritelmä | 3-näytöksinen ooppera | ||||||
| Säveltäjä | Aulis Sallinen | ||||||
| Libretto | Paavo Haavikko | ||||||
| Kieli | suomi | ||||||
| Kantaesitys |
17. kesäkuuta 1975 Savonlinnan oopperajuhlat |
||||||
| Aikajana Sallisen oopperoista | |||||||
|
|||||||
Ratsumies, Op. 32 on Aulis Sallisen säveltämä ooppera, joka sai ensi-iltansa Savonlinnan oopperajuhlilla 17. kesäkuuta 1975. Sen libreton on kirjoittanut akateemikko Paavo Haavikko. Teos sävellettiin alun perin Olavinlinnan 500-vuotispäivien kunniaksi järjestettyyn sävellyskilpailuun.
Ratsumies omaperäisyydestään huolimatta liittyy vahvasti suomalaiseen oopperaperinteeseen ja sen kantaesityksen jälkeen siitä povattiin kolmatta kansallisoopperaa Leevi Madetojan Pohjalaisien ja Aarre Merikannon Juhan rinnalle. Myöhemmin Sallisen ja Joonas Kokkosen oopperoita on alettu nimittää karvalakkioopperoiksi. Ratsumies koostuu kolmesta sinfonisesta jaksosta, jotka sisältävät temaattisesti yhtenäisiä aineksia ja orkesterilla on keskeinen osa tarinankerronnassa. Ratsumies ei ole varsinaisesti historiallinen ooppera, vaan se kertoo mitä 500 vuotta sitten olisi saattanut tapahtua. Ooppera on kertomus "miehestä ja naisesta, sodasta, hevosista, naisista, onnesta, kuolemasta".