Tämä artikkeli käsittelee aihetta Regentti, joka on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen nykyään. Regentti on aihe, joka on herättänyt suurta keskustelua ja kiinnittänyt monien ihmisten huomion eri aloilla. Kautta historian Regentti on ollut tutkimuksen, analyysin ja pohdinnan kohteena, mikä on vaikuttanut sen kehitykseen ja ymmärtämiseen nykyisessä kontekstissa. Lisäksi Regentti:llä on ollut merkittävä rooli monien ihmisten elämässä, ja se on vaikuttanut suoraan tai epäsuorasti yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Siksi on olennaista tutkia Regentti:n tärkeyttä ja relevanssia sekä sen vaikutuksia ja seurauksia nykyään.
Regentti (lat. regens, hallitseva) tarkoittaa hallitsijaa, hallituksen hoitajaa tai sijaishallitsijaa. Sijaishallitsija hoitaa kruunun vakinaisen haltijan tehtäviä tämän ollessa alaikäinen, pitkään sairaana, mielenvikainen tai matkoilla. Regentti-nimitystä käytetään erityisesti Orléansin herttua Filipistä, joka vuosina 1715–1723 sijaishallitsijana johti Ranskan hallitusta Ludvig XV:n puolesta tämän ollessa alaikäinen.
Sijaishallitsijana saattaa toimia jopa hallitsijasukuun kuulumaton henkilö. Näin kävi esimerkiksi Espanjassa 1841–1843, kun kenraali Baldomero Espartero toimi Isabella II:n sijaishallitsijana ja holhoojana. Regentiksi voidaan kutsua myös valtionhoitajaa, jolla on kuninkaallista valtaa, vaikka hän ei itse omistakaan kruunua.
Regenttimaisteri on historiallinen kunnianosoitus, jonka Cambridgen ja Oxfordin yliopistot myönsivät maistereille aluksi vuoden, myöhemmin viiden vuoden kuluttua loppututkinnosta.
Regenttikuva (holl. Regentenstuk) on Alankomaiden 1500- ja 1600-luvun taiteessa esiintyvä ryhmämuotokuva, joka esittää jonkin ammattikunnan tai järjestön johtomiehiä.