Requiem (Duruflé)

Nykymaailmassa Requiem (Duruflé) on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Requiem (Duruflé):stä on tullut toistuva keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin roolinsa tai akateemisen merkityksen vuoksi. Itse asiassa ei ole yllättävää, että Requiem (Duruflé) on keskustelun ja analyysin aihe monilla aloilla, koska sen vaikutus ulottuu moniin modernin elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Requiem (Duruflé)-ilmiötä perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Requiem (op. 9) on Maurice Duruflén sävellysteos.

Duruflé sävelsi vuonna 1947 urkukappaleiden sarjaa, joka perustui gregoriaanisiin lauluihin requiem-messuun. Requiem sai alkunsa, kun kustantaja Durand tilasi Duruflélta kyseisiin teksteihin perustuvan suurimuotoisen teoksen. Requiemista valmistui kolme versiota. Vuodelta 1947 ovat versiot, joissa yhdessä säestyksestä vastaa orkesteri ja toisessa urut. Versio, jossa käytetään pientä orkesteria, on vuodelta 1961.

Duruflé sävelsi teoksensa gregoriaanisten teemojen pohjalta isänsä muistolle. Säveltäjä itse kuoli vuonna 1986, ja Requiem esitettiin 11. lokakuuta järjestetyssä muistotilaisuudessa.

Osat

  1. Introït
  2. Kyrie
  3. Domine Jesu Christe
  4. Sanctus
  5. Pie Jesu
  6. Agnus Dei
  7. Lux aeterna
  8. Libera me
  9. In Paradisum

Duruflén requiemiin ei kuulu Dies irae -osiota.

Lähteet