Riksantikvarieämbetet

Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Riksantikvarieämbetet-aihetta ja analysoida sen monia puolia ja mahdollisia seurauksia. Sukellamme Riksantikvarieämbetet:n perusteelliseen analyysiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään ymmärtääksemme sen vaikutusta eri alueilla. Käsittelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta Riksantikvarieämbetet, tavoitteenamme tarjota kattava ja tasapainoinen näkemys tästä aiheesta. Tämän artikkelin avulla toivomme tarjoavamme lukijoillemme syvemmän ymmärryksen Riksantikvarieämbetet:stä ja edistää kriittistä pohdintaa sen merkityksestä elämässämme.

Riksantikvarieämbetetin pääkonttori Tukholman Östermalmilla osoitteessa Storgatan 41. Rakennus on Fredrik Blomin 1800-luvun alussa piirtämä entinen ratsastavan henkikaartin kasarmi. Samassa korttelissa toimii myös Valtion historiallinen museo.

Riksantikvarieämbetet (RAÄ) on ruotsalainen valtionvirasto, joka vastaa kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön liittyvistä asioista. Suurin osa viraston toimistoista sijaitsee Tukholmassa, Visbyssä ja Tumbassa, mutta toimintaa on myös monilla paikkakunnilla, joilla ylläpidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä tai tehdään arkeologista tutkimusta. RAÄ toimii Ruotsin kulttuuriministeriön (ruots. Kulturdepartementet) alaisuudessa.

Toiminnan kokonaistavoitteena on kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen nivominen kestävään yhteiskuntakehitykseen ja hyvään elinympäristöön. RAÄ:n tehtävänä on auttaa kulttuuriympäristöjä, muinaismuistoja ja kulttuurikohteita koskevaa tutkimusta ja tietämyksen kehittämistä. Viraston tehtäviin kuuluvat myös aiheisiin liittyvä tiedotus ja neuvonta. Kulttuuriympäristöjen suojeleminen ja näytteillepaneminen, arkisto- ja kirjastotoiminta, arkeologiset tutkimushankkeet yhdessä museoiden kanssa sekä eri museoiden kokoelmien vaaliminen ovat myös osa viraston tehtäväkenttää.

Historia

Riksantikvarie-viran perusti Kustaa II Aadolf 20. toukokuuta 1630. Viran ensimmäinen haltija oli Johannes Bureus. Bureus oli 1600-luvun merkittävin riimukirjoitustutkija, oli ollut kuninkaan yksityisopettajana ja herättänyt tämän kiinnostuksen muinaismuistoihin.

Katso myös

Lähteet

  1. Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 188. Norstedts, Tukholma 2012.
  2. a b Om Riksantikvarieämbetet 14.5.2012. Riksantikvarieämbetet. Viitattu 4.1.2013. (ruotsiksi)
  3. Christina Lingdén: Riksantikvarieämbetets historia www.raa.se. 13.11.2012. Riksantikvarieämbet. Viitattu 4.1.2013. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla