Ruotsin maapäivät
Nykymaailmassa Ruotsin maapäivät on toistuva teema, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ruotsin maapäivät:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai ammatillisen vaikutuksensa vuoksi. Alkuperäistään nykypäivään Ruotsin maapäivät on jättänyt jälkensä jokapäiväisen elämän eri puolille, synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja kiihkeitä keskusteluja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ruotsin maapäivät-ilmiötä ja analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia, jotta ymmärrämme sen merkityksen ja sen mahdolliset seuraukset tulevaisuutta ajatellen.
Ruotsin maapäivät eli maakuntakokous (myös provinsiaalikokous) oli kokous, jonne säädyt, eli eri säätyjen valitut tai perinnölliset edustajat kokoontuivat, usein kuninkaan johdolla. Säätyvaltiopäivistä maakuntakokous erosi siinä, että koolle kutsuttiin vain valtakunnan jonkin osan säädyt.
Ruotsin valtakunnassa maakuntakokouksia voitiin kutsua valtiopäivien väliaikana jollekin Suomen paikkakunnalle. Suomen maapäivistä merkittävimpiä olivat vuonna 1616 pidetyt Helsingin maapäivät. Muita maakuntakokouksia pidettiin Turussa vuonna 1657, Helsingissä 1671, Turussa ja Porvoossa 1676. Myös pikkuvihan aikana 1742 pidettiin Turussa maapäivät.
Lähteet
- ↑ Maakuntapäivät - Pieni tietosanakirja, sivu 1292
- ↑ Leo Harmaja: Piirteitä Genetz-suvun esivanhemmista (Arkistoitu – Internet Archive) - Genos 2 (1931), s. 85-97
- ↑ Isacus Tammelinus (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||