Rusinamakkara

Nykyään Rusinamakkara on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Rusinamakkara:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Rusinamakkara:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Rusinamakkara:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Rusinamakkara on turkulaisten perinneruoakseen ottama makkara. Rusinamakkara sisältää ohrasuurimoita, sianlihaa, sianmaksaa, sipulia, siirappia ja rusinoita. Varsinais-Suomessa on neljä rusinamakkaran valmistajaa, valtakunnallisesti noin kymmenen. 1800-luvulla rusinamakkara oli joulun ajan ruokalaji.

Lähteet

1. ↑ Turun Mestaripalvi Oy turunseutuopas.com. Arkistoitu 16.8.2019. Viitattu 16.8.2019.
2. ↑ Anna Paljakka: Kuin ulkomailla olisi: Nytin kriitikon ravintolasuositukset Turkuun hs.fi. 11.7.2014. Viitattu 4.9.2019.
3. ↑ Teemu Nurmi: Turulla ei ole omaa mustamakkaraa – mikä on Turun perinneruoka? turkulainen.fi. 20.9.2017. Viitattu 3.9.2019.
4. ↑ Leena Vuorio: Luostarinmäen käsityöläismuseon joulunajan näyttelyssä on tarjolla vanhan ajan joulutunnelmaa ts.fi. 26.12.2018. Viitattu 4.9.2019.