Russkaja pravda

Tässä artikkelissa aiomme tutkia ja analysoida aihetta Russkaja pravda perusteellisesti. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen ja sen vaikutuksesta yhteiskunnan eri osa-alueisiin Russkaja pravda on noussut kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi ympäri maailmaa. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Varmasti Russkaja pravda on huomiomme ja pohdiskelumme arvoinen aihe, ja olemme innoissamme voidessamme sukeltaa sen tutkimukseen tässä artikkelissa.

Russkaja pravdan vuoden 1282 käsikirjoituksen ensimmäinen sivu (laajennettu versio).

Russkaja pravda (’venäläinen oikeus’) on Kiovan Rusin aikainen lakikirja, jonka vanhin tunnettu käsikirjoitus on 1200-luvun lopulta. Sen on koonnut suuriruhtinas Jaroslav I Viisas. Russkaja pravda oli Venäjän ensimmäinen lakikokoelma, ja siitä oli käytössä laajennettu (121 artiklaa), lyhyt (43 artiklaa) ja tiivistetty versio. Laista on löydetty yli 100 käsikirjoitusta 1200-luvulta 1700-luvulle. Versiot säilyttivät auktoriteettinsa Kiovan Rusiin kuuluneissa ruhtinaskunnissa 1400-luvun loppuun asti.

1910-luvulla ajateltiin, että kirja on koottu vuonna 1019. Se on merkittävä muinaisvenäläisten oikeustapojen ja -käsitteiden tuntemisen lähde. Sen alkuperäisistä slaavilaisista ja siihen vaikuttaneista muinaisskandinaavisista ja bysanttilaisista aineksista on tehty laajaa tutkimusta. Teosta on ollut kokoamassa myös suomensukuinen mies, Tšudin Miikkula. 1960-luvulla otaksuttiin tämän tapahtuneen vasta vuoden 1072 tienoilla.

Lähteet

  1. Kimball, Alan: Pravda Russkaia (E-TXT#1 ja #2 = Pravdan laajennettu ja lyhyt versio englanniksi, kääntänyt Daniel H. Kaiser) University of Oregon.
  2. Padokh, Yaroslav: Ruskaia Pravda 1993. Internet Encyclopedia of Ukraine. Arkistoitu .
  3. Hosking, Geoffrey: Russia and the Russians : a history, s. 44. Belknap Press of Harvard University Press, 2011. ISBN 978-0-674-06195-8.
  4. ”Russkaja pravda”, Tietosanakirja osa 8. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1916.
  5. Kirkinen, Heikki: Karjala idän kulttuuripiirissä – Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan, s. 49. Kirjayhtymä, 1963.

Aiheesta muualla