Saarto (työtaistelu)
Nykymaailmassa Saarto (työtaistelu):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Tekniikan ja globalisaation myötä Saarto (työtaistelu):stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Taloudellisista vaikutuksistaan kulttuuriin ja politiikkaan Saarto (työtaistelu) on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme Saarto (työtaistelu):n eri ulottuvuuksia ja merkityksiä sekä sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme ja sen merkitystä nykymaailmassa.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Suomi-näkökulma ja päivitys |
Saarto on järeä työväestön asettama työtaistelutoimenpide. Se tarkoittaa, että joltakin työpaikalta, kulkuneuvolta tai kokonaiselta teollisuudenalalta estetään työvoiman saanti. Suomessa saarrosta on säädetty lailla vuonna 1931. Saarron lievempiä muotoja ovat hakusaarto ja ylityökielto.
Saartoa on käyttänyt muun muassa Suomen Merimies-Unioni vuonna 2012 muuatta vietnamilaista alusta kohtaan. Korkein oikeus totesi saarron lainvastaiseksi, koska alus kulki vieraan maan lipun alla.
Lähteet
- ↑ Eino Pukkila ja S. R. Björksten: ”Saarto”, Iso Tietosanakirja XI, s. 633. Helsinki: Otava, 1936.
- ↑ Työtaistelut Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto. 2024. Viitattu 16.3.2024.
- ↑ Korkein oikeus; ennakkopäätös: KKO:2018:61 korkeinoikeus.fi. 10.10.2018. Viitattu 16.3.2024.