Nykymaailmassa Saksan presidentinvaalit 1932:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe useille yhteiskunnan sektoreille. Sen vaikutus vaihtelee henkilökohtaisesta työelämään, mukaan lukien sen vaikutus kulttuuriin ja teknologiaan. On monia keskusteluja ja pohdintoja, jotka pyörivät Saksan presidentinvaalit 1932:n ympärillä, ja sen merkitys on kiistaton nykyään. Siksi on tärkeää syventyä sen eri puoliin ja ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme joitakin tärkeimpiä näkökulmia Saksan presidentinvaalit 1932:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan yleisesti.
| |||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||
|
Saksan presidentinvaalit 1932 järjestettiin 13. maaliskuuta ja toinen kierros 10. huhtikuuta. Ne olivat toiset ja viimeiset suorat vaalit valtakunnanpresidentin virkaan Weimarin tasavallassa. Paul von Hindenburg valittiin toiselle kaudelle hänen voitettuaan toisella kierroksella vastaehdokkaansa Adolf Hitlerin.
Weimarin tasavallassa presidentin asema oli vahva, ja Hindenburgin rooli kansallissosialistisen puolueen valtaannousussa oli merkittävä.
Vaalivuonna Hindenburg oli 84-vuotias ja huonokuntoinen. Hän ei ollut koskaan tavoitellut innokkaasti polliittisia virkoja, mutta suostui pyrkimään toiselle kaudelle, koska muussa tapauksessa Hitlerin voitto olisi ollut todennäköinen. Edelliset vaalit oikeiston ehdokkaana voittanut Hindenburg sai tällä kertaa tuekseen keskustan ja maltillisen vasemmiston, joita yhdisti vastenmielisyys Hitleriä kohtaan. Hindenburgin politiikka ensimmäisellä kaudellaan oli ollut maltillisempaa kuin keskusta ja vasemmisto olivat alun perin pelänneet, joten häneen luotettiin nyt aiempaa enemmän.
Vaikka Hitler hävisi toisella kierroksella, hän nousi valtionpäämieheksi kaksi vuotta myöhemmin Hindenburgin kuoltua. Hän lakkautti presidentinviran ja perusti sen tilalle uuden tittelin: Führer und Reichskanzler (”Johtaja ja Valtakunnankansleri”).
Vuoden 1932 vaalit olivat viimeinen kerta, jolloin Saksan presidentti valittiin suoralla kansanvaalilla. Nykyisen lain mukaan liittopresidentin valitsevat liittopäivien ja osavaltioiden edustajat.
Ehdokas | Puolue | 1. kierros | 2. kierros | ||
---|---|---|---|---|---|
% | % | ||||
Paul von Hindenburg | Sitoutumaton | 49.6 | 53.0 | ||
Adolf Hitler | NSDAP | 30.1 | 36.8 | ||
Ernst Thälmann | KPD | 13.2 | 10.2 | ||
Theodor Duesterberg | Stahlhelm | 6.8 | |||
Muut | 0.3 | 0.0 | |||
Äänestysaktiivisuus | 85,6 % | 82,9 % | |||