Tässä artikkelissa tutkimme Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten:n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten on jättänyt lähtemättömän jäljen tapaamme elää, ajatella ja olla yhteydessä populaarikulttuuriin vaikuttamisesta akateemiseen maailmaan. Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten on ollut ikimuistoisista ajoista lähtien kiehtovan ja keskustelun kohteena, ja se on synnyttänyt useita tulkintoja ja pohdintoja. Yksityiskohtaisen ja monialaisen analyysin avulla yritämme selvittää mysteerit ja merkitykset, joita Sanakirja yleiseen sivistykseen kuuluvia tietoja varten sisältää, ja kuinka se on muokannut historiaamme ja tulevaisuuden odotuksiamme.
Sanakirja yleiseen siwistykseen kuuluwia tietoja varten | |
---|---|
Kirjailija | Agathon Meurman |
Kustantaja | G. W. Edlund |
Julkaistu | 1883–1890 |
Ulkoasu | 12 vihkoa |
Sivumäärä | 945 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Sanakirja yleiseen siwistykseen kuuluwia tietoja varten on Agathon Meurmanin toimittama ensimmäinen suomenkielinen tietosanakirja. Se ilmestyi 12-osaisena vihkosarjana vuosina 1883–1890 G. W. Edlundin kustantamana. Teoksessa on kaikkiaan 945 sivua. Hakusanoja on yli 13 000. Meurmanin tietosanakirjan sisältö mukailee pääosin saksalaista Meyerin tietosanakirjaa.
Meurman valikoi teoksen hakusanat osin sattumanvaraisesti ja antoi oman aatemaailmansa näkyä teoksen sisällössä. Teoksessa on vain vähän laajempia artikkeleita. Se sisältää pääasiassa vierasperäisten sivistyssanojen selityksiä sekä aivan lyhyitä tiedonantoja esimerkiksi henkilöistä ja maantieteellisistä kohteista. Teosta voidaan pitää myös ensimmäisenä suomalaisena sivistyssanakirjana, koska noin kolmasosa hakusanoista on sivistyssanojen selityksiä. Meurmanin teoksen rajoitusten vuoksi ensimmäiseksi varsinaiseksi ja laajemmaksi suomenkieliseksi tietosanakirjaksi mainitaan joskus vasta vuosina 1909–1919 julkaistu kymmenosainen Tietosanakirja.