Nykyään Sananlasku:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Sananlasku on ollut jatkuvan keskustelun, analyysin ja pohdinnan kohteena sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään sen vaikutuksesta yhteiskuntaan yleensä. Sen merkitys vaihtelee teknologia-alasta kulttuuriin, mukaan lukien taloustiede ja politiikka. Sananlasku on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja eri ammattialojen ihmisten huomion herättäen kiinnostusta, joka ylittää maantieteelliset ja kulttuuriset rajat. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sananlasku:n vaikutusta elämäämme ja ympäröivään maailmaan tarjoamalla kattavan analyysin, joka sisältää erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja.
Sananlaskut ovat lyhyitä, usein vertauskuvalliseen muotoon puettuja mietelauseita ja elämänohjeita, jotka leviävät suullisesti kansan keskuudessa. Sananlasku on usein muodoltaan rytmikäs ja sisällöltään kuvaannollinen.
Valtaosa sananlaskujen luojista on tuntemattomia, koska sananlaskut edustavat kansanperinnettä. Sananlaskun vastine kirjallisuudessa on aforismi.
Sananlaskuissa korostetaan yleensä perinteisiä hyveitä, kuten oikeudenmukaisuutta, maltillisuutta, rehellisyyttä ja järkeä.
Kuusi, Matti: Sananlaskut ja puheenparret. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1954.
Kuusi, Matti (toim.): Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja. Esiössä: Folklore. Kuvittanut Hannu Lukkarinen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-511-6.
Lönnrot, Elias (koonnut): Suomen kansan sananlaskuja. Alkuperäinen teos: Suomen kansan sanalaskuja, ilmestynyt Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana 1842. Espoo: Weilin + Göös, 1981. ISBN 951-35-2567-8.
Wiki-projektien laajin suomalaisten sananlaskujen luettelo löytyy Eesti-Wikisitaateista (Soome vanasõnad), myös Ingeri, Kymenlaakso, Päris-Soome ja Uusimaa vanasõnad