Aihe Saprotrofi on yksi tärkeimmistä ja keskusteluista tänään. Saprotrofi on ollut vuosikymmeniä tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat yrittäneet ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme Saprotrofi:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Analysoimme Saprotrofi:n ympärillä olevia erilaisia teorioita ja mielipiteitä sekä sen kehitystä vuosien varrella. Lisäksi tarkastellaan, miten Saprotrofi on vaikuttanut arkielämän eri osa-alueisiin, ja pohditaan sen mahdollista tulevaisuutta ja näkymiä.
Saprotrofi eli mädänsyöjä on eliö joka elää kuolleella orgaanisella materiaalilla. Sana saprotrofi tulee kreikan kielestä sapro-('mädäntynyt') ja troph('ravinto'). Saprotrofeista käytetään myös nimitystä marraseliö.
Saprotrofeja voivat olla esimerkiksi eläimet, sienet tai kasvit, jotka käyttävät ravinnokseen kuollutta orgaanista ainesta, esimerkiksi kuolleita kasvinosia, kuolleita eläimiä tai jotakin muuta kuollutta orgaanista materiaalia.
Saprofyytti-termi on vanhempi termi saprotrofille. Se on harhaanjohtava, sillä määrite -fyytti ('phyte') tarkoittaa kasvia. Sanaa käytetäänkin nykyään yksinomaan kasveista, jotka käyttävät ravinnokseen kuollutta orgaanista ainesta. Nämä kasvit eivät yhteytä, joten niiltä yleensä puuttuu klorofyllin tuoma vihreä väri.
Saprotrofit eivät ole loiseliöitä, koska ne eivät käytä eläviä eliöitä tai niiden tuottamia yhdisteitä elämiseen vaan elävät kuolleella materiaalilla.
Suomessa kasvava mäntykukka (Monotropa hypopitys) on männyn kuolleilla kasvinosilla elävä saprofyytti.