Sarakasvit
Tämän päivän artikkelissa tutkimme Sarakasvit:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri alueilla ja joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa eri aloilla. Sarakasvit on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion luoden loputtomasti mielipiteitä ja näkökulmia sen merkityksestä ja vaikutuksesta. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia lähestymistapoja ja mielipiteitä Sarakasvit:stä, tutkien sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Liity kanssamme tälle matkalle Sarakasvit:n maailman läpi ja löydä tämän teeman monet puolet ja mahdolliset tulkinnat.
| Sarakasvit | |
|---|---|
 Viiltosara (Carex acuta) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: |
Sarakasvit Cyperaceae Juss. |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Sarakasvit (Cyperaceae) on Poales-lahkoon kuuluva kasviheimo, johon kuuluu 98 sukua ja 4350 lajia. Heimonimen synonyymejä ovat Kobresiaceae, Mapaniaceae, Papyraceae ja Scirpaceae.
Sarakasvit muistuttavat ulkonäöltään heinäkasveja, mutta heinien varsi on ontto, sarojen varsi on täyteinen. Sarakasvit ovat tuulipölytteisiä, ja niiden kukinto on joko useiden kukkien muodostama tähkä tai useiden tähkien muodostama tähkistö.
Sarakasveja tavataan likimain kaikkialla maailmassa, eniten Aasian ja Etelä-Amerikan trooppisissa osissa. Sarakasveja kasvaa monenlaisissa oloissa, mutta suurin osa niistä viihtyy kosteissa ja niukkaravinteisissa kasvupaikoissa.
Sarakasveihin kuuluu muun muassa monenlaisia kaisloja, kuten järvikaislat (Schoenoplectus), ruskokaislat (Blysmopsis) ja sädekaislat (Cyperus). Heimon runsaslajisin suku on kuitenkin sarat (Carex). Suomessa saroja kasvaa etenkin soilla ja kaisloja vesien äärellä.
Sukuja
- Blysmopsis – ruskokaislat
- Blysmus – tähkäkaislat
- Bolboschoenus – mukulakaislat eli merikaislat
- Carex – sarat
- Cladium – taarnat
- Coleochloa – hiuksiot
- Cyperus – sädekaislat
- Dulichium – bambukaislat, ainoa laji Dulichium arundinaceum
- Eleocharis – pilliluikat eli luikat
- Eriophorum – suovillat
- Fimbristylis – rassikaislat
- Isolepis – harjasluikat
- Kobresia – sarakkeet
- Kyllinga – keriöt
- Rhynchospora – piirtoheinät
- Schoenoplectus – putkikaislat eli järvikaislat
- Schoenus – ruosteheinät
- Scirpoides – pallokaislat
- Scirpus – röyhykaislat eli kaislat
- Scleria – koviot
- Trichophorum – nuppiluikat eli tupasluikat
- Uncinia – sarakit
- Xyroschoenus – nuokkuruostiot, ainoa laji nuokkuruostio (Xyroschoenus hornei)
Esimerkkejä lajeista
- korpikaisla (Scirpus sylvaticus)
- kuusamonsarake (Carex simpliciuscula, syn. Kobresia simpliciuscula)
- mutaluikka (Eleocharis mamillata)
- papyrussädekaisla (Cyperus papyrus)
- tupasvilla (Eriophorum vaginatum)
- sormisara (Carex digitata)
- viiltosara (Carex acuta)
Lähteet
- ↑ Biodiversity Explorer (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mossberg B. & Stenberg L: Suuri Pohjolan kasvio, s. 774. (suom. S. Vuokko & H. Väre). Tammi, 2005. ISBN 9513129241.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Bambukaislat – Dulichium Viitattu 16.11.2022.
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Sarakasvit (Cyperaceae)
- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Sarakasvit
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Cyperaceae (englanniksi)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Cyperaceae (englanniksi)
- Flora of North America: Cyperaceae (englanniksi)
- Flora of China: Cyperaceae (englanniksi)
|