Saraseenit

Tässä artikkelissa tutkimme Saraseenit:tä eri näkökulmista ja näkökulmista ymmärtääksemme perusteellisesti sen merkityksen, vaikutuksen ja merkityksen nykyisessä kontekstissa. Korostamme Saraseenit:n eri puolia ja ulottuvuuksia tarkastelemalla sen vaikutusta eri aloilla ja sen vuorovaikutusta muiden todellisuuttamme muokkaavien elementtien kanssa. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla paljastamme Saraseenit:n monimutkaisuuden ja syvyyden ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme täysin ymmärtää sen merkityksen. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla lähestymme Saraseenit:ta monitahoisesta näkökulmasta ja kutsumme lukijan uppoutumaan löytö- ja ymmärrysmatkalle, joka laajentaa hänen näköalojaan ja rikastuttaa hänen tietämystään tästä aiheesta.

Saraseenin mestaus ristiretkiajalla.

Saraseenit (< lat. saraceni, < kreikk. sarakenoi) on nimitys, jota Euroopassa keskiajalla käytettiin islaminuskoisista kansoista ja Lähi-idän nomadikansoista yleensä. Käsitteen ottivat käyttöön 100-luvulla roomalaiset, jotka sillä saattoivat tarkoittaa jotakin Syyrian aavikoilla asuvaa heimoa, tai sitten sana luotiin arabiankielen sanasta شرقيين, sharqiyyin, joka tarkoitti ”idän asukkaita”. Tällöin se olisi viitannut niihin nomadeihin, jotka liikkuivat idästä länteen ja takaisin Rooman Arabian provinssissa. 100-luvun jälkeen sanan käyttö laajeni kattamaan Lähi-idän nomadit yleensä samoin kuin kaikki muslimit, joita pidettiin pakanoina. Muslimien tai arabien asemasta Euroopassa puhuttiin "saraseeneista" 1700-luvulle asti. Käsitteellä alettiin tarkoittaa myös pakanoita yleensä, jopa antiikin ajan pakanoita.

Eurooppalaiset joutuivat Lähi-idän nomadikansojen kanssa tekemisiin 700-luvulta alkaen, jolloin nämä valloittivat Espanjan, Etelä-Italian ja Sisilian ja etenivät nykyiseen Ranskaan asti ryöstöretkillään. Lähi-idän kalifaatteja kutsuttiin ”saraseenien valtakunnaksi”. Ristiretkien aikana 1000-luvulta alkaen saraseenien kanssa jouduttiin entistä enemmän tekemisiin, mutta tämäkään ei johtanut tiedon lisääntymiseen islamista tai arabeista.

"Saraseeni" ei ollut sellaisiksi nimettyjen kansojen itse käyttämä nimi, ja sanan yli tuhat vuotta kestänyt käyttö todisti Lähi-idän olojen heikosta tuntemuksesta. Vasta valistusaikana käsite vaihdettiin "arabiksi". Keskiajalla "saraseeni" tarkoitti joko arabeja tai muslimeja tai molempia. Osmanien valtakunnan laajentuessa muslimeihin alettiin saraseenien asemesta viitata vähitellen sanalla "turkkilainen". Espanjassa sana "saraseeni" alkoi korvautua nimityksellä "mauri". Lähi-itään suuntautuneen matkailun myötä alettiin vähitellen puhua myös "arabeista". Sana seurasi aluksi Lähi-idässä yleistä pejoratiivista käyttöä, missä arabilla tarkoitettiin beduiinipaimentolaista tai maantierosvoa.

Katso myös

Lähteet

  • H. F. Ullman, Geoffrey Wawro: Historiallinen Atlas, s. 122.

Viitteet

  1. a b c Webb, Peter: Imagining the Arabs. Arab Identity and the Rise of Islam., s. 44–48. Edinburgh University Press, 2016. ISBN 978 1 4744 2643 5. (englanniksi)
  2. John V. Tolan: Saracens, s. 127. Columbia University Press, 2002.
  3. Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710–797. Blackwell, 1989/1998.
  4. Bosworth, C.E.: Saracens. Teoksessa: The Encyclopaedia of Islam. Vol. IX, s. 28. Brill, 1997. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla