Tässä artikkelissa aiomme syventää Selim A. Lindqvist:n aihetta tutkimalla sen eri puolia ja asiaankuuluvia näkökohtia. Selim A. Lindqvist on laaja ja monipuolinen aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen ja huomion monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Pyrimme analyysin ja pohdinnan avulla valaisemaan erilaisia Selim A. Lindqvist:een liittyviä näkökulmia ja näkökulmia tavoitteenaan tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys. Samoin keskustelemme Selim A. Lindqvist:n historiallisesta kehityksestä, sen merkityksestä tänään ja mahdollisista seurauksista tulevaisuuteen. Liity mukaan tähän jännittävään Selim A. Lindqvist-tutkimukseen ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on tarjota!
Selim A. Lindqvist | |
---|---|
Arkkitehti Selim A. Lindqvist |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Selim Arvid Lindqvist |
Syntynyt | 19. toukokuuta 1867 Helsinki |
Kuollut | 17. toukokuuta 1939 (71 vuotta) Helsingin pitäjä |
Kansalaisuus | suomalainen |
Ammatti | arkkitehti |
Arkkitehti | |
Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
Merkittävät työt | Fazerin liiketalo, Lundqvistin liiketalo ja Aeolus-talo |
|
Selim Arvid Lindqvist (19. toukokuuta 1867 Helsinki – 17. toukokuuta 1939) oli suomalainen arkkitehti. Hän oli jugend-tyylisuunnan tunnetuimpia edustajia Suomessa ja on suunnitellut lukuisia arkkitehtuuriltaan merkittäviä rakennuksia Helsinkiin.
Lindqvistin lapsuudenperhe ei ollut varakas: hänen isänsä oli entinen vääpeli ja äiti piti leipomoa.
Lindqvist aloitti arkkitehdinopintonsa 16-vuotiaana Polyteknillisessä opistossa (nyk. Teknillinen korkeakoulu). Lindqvistin aloittaessa opintonsa koulun pääopettajana toimi arkkitehti Frans Sjöström. Sjöströmin kuoltua 1885 hänen seuraajakseen tuli Gustaf Nyström. Lindqvist osallistui aktiivisesti opiskelijoiden toimintaan. Hän oli Teknologföreningenin varapuheenjohtaja ja toimitti yhdistyksen Arbetaren -lehteä. Lindqvist valmistui arkkitehdiksi vuonna 1888.
Lindqvist työskenteli Kiseleff & Heikelin toimistossa ensin harjoittelijana ja Konstantin Kiseleffin kuoltua rakennusmestari-arkkitehti Elia Heikelin yhtiökumppanina vuosina 1888–1901, mutta perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1888 pysytellen yksilöllisessä tyylissään.
Lindqvist oli ensimmäisiä teräsbetonin käyttäjiä Suomessa ja kantavan pilarin muotokielen kehittäjä. Lindqvistin töihin liitettiinkin toistuvasti sanonta "ensimmäistä kertaa Suomessa" hänen soveltaessaan suunnitelmiinsa uusia keksintöjä. Hän piirsi erityisesti liike- ja teollisuusrakennuksia, mutta myös huviloita ja asuintaloja. Teknisenä suunnitteluapuna Lindqvistillä oli insinööri Jalmar Castrén. Useita Lindqvistin piirtämiä merkittäviä rakennuksia on purettu. Esimerkiksi basaari-tyyppisistä rakennuksista on jäljellä vain Hietalahden kauppahalli.
Tuotteliaana suunnittelijana tunnetun Lindqvistin suunnittelutöitä ovat muun muassa Lundqvistin liiketalo ja Villa Johanna Helsingissä.
Myös Helsingin Katajanokan asuinrakennukset Satamakatu 5 (1902–1903) ja Wellamo (1903–1904), Vyökatu 9, sekä Vuorilinna Kruununhaassa ovat Lindqvistin käsialaa.
|