Tässä artikkelissa perehdymme Seminaarinmäen viljamakasiini:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia, ominaisuuksia ja mahdollisia sovelluksia jokapäiväisessä elämässä. Seminaarinmäen viljamakasiini on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja harrastajissa, koska se on relevanttia eri osa-alueilla ja voi vaikuttaa ajattelu-, tunne- ja toimintatapoihin. Tämän mukaisesti analysoimme Seminaarinmäen viljamakasiini:tä eri näkökulmista tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja potentiaalin. Alkuperäistään tulevaisuuden ennusteisiin Seminaarinmäen viljamakasiini paljastaa itsensä jännittävänä aiheena, joka herättää uteliaisuutta ja kutsuu meidät pohtimaan sen vaikutusta nykymaailmaan.
Seminaarinmäen viljamakasiini | |
---|---|
Sijainti | Seminaarinmäki, Jyväskylä, Suomi |
Koordinaatit | 62°14′14″N 25°44′12″E / 62.237155°N 25.73677°E |
Rakennustyyppi | Rakennus |
Tyylisuunta | Jugend |
Suunnittelija | Wivi Lönn |
Valmistumisvuosi | |
Omistaja | Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy (d) |
|
Seminaarinmäen viljamakasiini on Seminaarinmäellä sijaitseva Jyväskylän vanhin kivirakennus. Se rakennettiin vuonna 1851 turvaamaan viljansaantia huonoina satovuosina. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnitelmien perusteella rakennus muutettiin Jyväskylän kaupunginkirjaston ja Jyväskylän tieteellisen kirjaston käyttöön vuonna 1916 ja se toimi kaupunginkirjastona vuosina 1948–1980. Rakennuksessa toimi tämän jälkeen Suomen kotiteollisuusmuseo. Jyväskylän yliopiston rehtoraattina rakennus oli vuosina 2001–2014.
Keski-Suomen Suojeltavat Museokiinteistöt Oy osti Jyväskylän yliopistolle tarpeettomaksi jääneen viljamakasiinin loppuvuodesta 2016 Suomen Yliopistokiinteisöt Oy:ltä. Samassa kaupassa omistajuus siirtyi myös aiemmin yliopiston käytössä olleiden Villa Ranan ja Parviaisen talon kohdalla.