Sikatalous
Nykymaailmassa Sikatalous:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille eri aloilla toimiville ihmisille. Olipa kyse tieteellisestä, kulttuurisesta, sosiaalisesta tai henkilökohtaisesta alalla, Sikatalous on vaikuttanut merkittävästi tapaamme lähestyä jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Sen vaikutus ulottuu maailmanlaajuisesti, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Sikatalous:n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme ja tutkimme sen vaikutuksia ja vaikutuksia eri yhteyksissä.
Sikatalous on maatalouden tuotantohaara, joka tuottaa sianlihaa elintarviketeollisuuden ja kuluttajien käyttöön.
Sikatalous Suomessa
Vuonna 2017 suurin osa sikatiloista sijoittui Varsinais-Suomeen, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle, minkä lisäksi merkittäviä sikatiloja sijoittui Satakuntaan, Pirkanmaalle ja Hämeeseen. Keskimäärin koko Suomessa emakkoja oli tilaa kohden 149 kappaletta.
Suomessa porsastuotantoa harjoittavilla tiloilla oli vuonna 2007 keskimäärin 130 emakkoa. Yhdistelmätuotantoa harjoittavilla tiloilla oli keskimäärin 84 emakkoa. Näiden tilojen kannattavuus oli parempi kuin pelkkää porsastuotantoa harjoittavien. Kannattavuutta lisää vielä jalostussikojen kasvattaminen.
Vuonna 2017 sikatiloilla tehdyissä tarkistuksissa havaittiin 15 prosentilla tarkastetuista tiloista eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa, mikä on vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin luku oli 23 prosenttia.
Lähteet
- ↑ Sikojen lukumäärä muuttujina Vuosi, ELY-keskus, Muuttuja ja Laji statdb.luke.fi. Luke. Viitattu 13.8.2018.
- ↑ Sikatalous kustannusten puristuksessa 5.5.2009. MTT. Viitattu 24.9.2012.
- ↑ Otantaan perustuvat tarkastukset 2017 Evira. Arkistoitu 13.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
- ↑ Otantaan perustuvat tarkastukset 2007 Evira. Arkistoitu 13.8.2018. Viitattu 13.8.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sikatalous Wikimedia Commonsissa
