Simpeleen kirkko
Tässä artikkelissa tutkimme Simpeleen kirkko:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykypäivän merkityksellisyyteen perehdymme tämän ilmiön tärkeimpiin ja tuntemattomimpiin puoliin. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla yritämme valaista Simpeleen kirkko:tä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Näillä linjoilla saamme selville, miten Simpeleen kirkko on kehittynyt ajan myötä, sekä sen vaikutukset yhteiskuntaamme. Tämä artikkeli on epäilemättä korvaamaton opas Simpeleen kirkko:n merkityksen ymmärtämiseen nykymaailmassa.
| Simpeleen kirkko | |
|---|---|
 Simpeleen kirkko |
|
| Sijainti | Simpele, Rautjärvi |
| Seurakunta | Ruokolahden seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1933 |
| Suunnittelija | Elsa Arokallio ja Elsi Borg |
| Istumapaikkoja | 610 |
 |
|
Simpeleen kirkko on Rautjärven Simpeleellä sijaitseva Ruokolahden seurakunnan kirkko. Se oli Rautjärven seurakunnan pääkirkko vuosina 1999–2019. Sitä ennen se oli vuonna 1922 perustetun Simpeleen seurakunnan kirkko. Rautjärven seurakunnan toinen kirkko oli Rautjärven kirkko.
Kirkko sijaitsee Kaunolanharjulla Kivijärven rantatöyräällä. Kirkkorakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Elsa Arokallio ja Elsi Borg ja se valmistui 1933. Vihkiäiset pidettiin 29. lokakuuta 1933. Kirkossa on Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n vihkiäistilaisuudessa lahjoittama Alvar Cawénin maalaama kylväjäaiheinen alttaritaulu ja vuonna 1962 tehtaan lahjoittamat lasimaalaukset, jotka on maalannut taiteilija Mikko Vuorinen. Kirkon vierellä on kuvanveistäjä Eila Hiltusen sankarihautamonumentti vuodelta 1953.
Kirkko on peruskorjattu vuosina 1994–1995, jolloin Urkurakentamo Martti Porthan rakensi sinne 16-äänikertaiset urut.
Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö.
Lähteet
- ↑ a b c d Simpeleen kirkko, Rautjärvi
- ↑ a b c Simpeleen kirkko Evl.fi (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 6.12.2011
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simpeleen kirkko Wikimedia Commonsissa
- Simpeleen kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.12.2011.
| ||||||