Sirkka Hertzberg
Tänään haluamme syventää Sirkka Hertzberg:tä, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sirkka Hertzberg on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen nykyään. Tämän artikkelin aikana tutkimme perusteellisesti Sirkka Hertzberg:n kaikkia puolia analysoimalla sen vaikutusta eri yhteyksissä ja sen roolia elämiemme maailman muokkaamisessa. Yksityiskohtaisen ja kattavan lähestymistavan avulla sukeltamme Sirkka Hertzberg:n tärkeimpiin aspekteihin ja tarjoamme täydellisen ja rikastuttavan vision kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä ilmiötä.
| Sirkka Hertzberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Sigrid Johanna Hertzberg |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1877 Joensuu |
| Kuollut | 29. elokuuta 1955 (78 vuotta) |
| Ammatti | näyttelijä |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1892–1899 |
|
|
|
Sigrid Johanna (Sirkka) Hertzberg (2. tammikuuta 1877 Joensuu – 29. elokuuta 1955) oli suomalainen näyttelijä, joka teki uransa 1890-luvulla Suomalaisessa Teatterissa. Hän näytteli muun muassa Anna Liisan ja Seitsemän veljeksen kantaesityksissä.
Ura
Hertzbergin vanhemmat olivat merikapteeni Verner Hertzberg ja Brita Parviainen. Käytyään Helsingin tyttökoulun hän liittyi 1894 Suomalaiseen Teatteriin. Hertzbergin näyttämötehtäviä olivat muun muassa Karin Löfborgin rooli Minna Canthin draamassa Sylvi, Jessican rooli William Shakespearen komediassa Venetsian kauppias ja Biancan rooli Shakespearen komediassa Kuinka äkäpussi kesytetään.
Hertzberg näytteli usein pojankloppeja, sillä hänen aikanaan oli tapana, että naiset tekivät kyseisiä rooleja. Hertzbergin poika- ja nuorukaisrooleista teatterihistoriallisesti mainittava on Eeron osa Seitsemän veljeksen kantaesityksessä marraskuussa 1898.
Hertzberg näytteli myös muun muassa näytelmissä Saituri, Reviisori, Macbeth, Nummisuutarit ja Anna Liisa.
Hertzberg jätti näyttämön 1899, jolloin hän avioitui maisteri Samuli Sarion kanssa.
Lähteet
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin - Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
Viitteet
- ↑ Vuonna 1955 kuolleiden yli-ikäisten henkilöiden hakemistokortit -1--1 (7) Digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ a b c d Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, s. 86
- ↑ a b Ilona / Tekijähaku / Hertzberg Sirkka ILONA-tietokanta. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 31.10.2020.
- ↑ Kivi kääntyy Teatterimuseon verkkojulkaisuja 5. Teatterimuseo. Viitattu 31.10.2020.