Solar Orbiter
Nykymaailmassa Solar Orbiter on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Syntymisestään lähtien Solar Orbiter on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Solar Orbiter:n vaikutusta ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia yhteiskunnallisiin ja poliittisiin muutoksiin sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Solar Orbiter:n ymmärtämisen ja reflektoinnin tärkeyttä, jotta voimme valmistautua paremmin nykymaailman haasteisiin.
| Solar Orbiter | |
|---|---|
 |
Solar Orbiter (SolO) on ESAn Aurinkoa tutkiva avaruusluotain. Se laukaistiin matkaan 10. helmikuuta 2020. Lennon on tarkoitus kestää 7 vuotta.
Solo lentää 0,21 AU:n eli 30 miljoonan kilometrin etäisyydeltä Auringosta. 1970-luvulla Saksan kansalliset Helios-aurinkoluotaimet tutkivat Aurinkoa etäisyydeltä, joka oli samaa kertaluokkaa Solon kanssa. Auringon säteily (pinta-alayksikköä kohden) on siellä 25-kertainen Maan etäisyydellä vaikuttavaan tasoon.
Solar Orbiter -luotaimeen on asennettu kuusi teleskooppia, jotka kuvaavat Aurinkoa ja sen ympäristöä, sekä neljä muuta mittalaitetta, jotka monitoroivat luotaimen ympäristöä. Mittalaitteiden dataa vertailemalla tutkijat voivat tehdä päätelmiä aurinkotuulen synnystä, magneettikentistä ja hiukkasten käyttäytymisestä.
Solon massa on noin 1 600 kg. Sen rakensi EADS Astrium Ltd, jonka tehdas on Englannissa. Luotaimen tekniikka perustuu ESAn BepiColombo-nimiseen Merkurius-luotaimeen. Tilauksen arvo on noin 300 miljoonaa euroa.
Historia
Solo oli tarkoitus laukaista Sojuz-LV Fregat -kantoraketilla Baikonurin kosmodromilta tai Kourousta. Lopulta Solo laukaistiin matkaan 10. helmikuuta 2020 Atlas V 411-raketilla Floridan Cape Canaveral AFS SLC-41:stä.
Heinäkuussa 2020 julkaistiin ensimmäiset Solar Orbiter -luotaimen ottamat kuvat Auringosta. Luotain oli tuolloin päässyt noin 77 miljoonan kilometrin päähän Auringosta. Kuvat on paljastaneet aiemmin tuntemattomat pienoisauringonpurkaukset Auringon uloimmassa kaasukehässä eli koronassa.
Katso myös
Lähteet
- ↑ http://sci.esa.int/science-e/www/area/index.cfm?fareaid=45
- ↑ a b ESA julkaisi uudet kuvat Auringon pinnasta – ennestään tuntematon ilmiö hätkähdytti tutkijat www.iltalehti.fi. Viitattu 21.7.2020.
- ↑ Uusi avaruusluotain ammutaan auringon kupeeseen It-viikko 27.4.2012. Viitattu 27.4.2012.
- ↑ http://www.esa.int/esaSC/SEMXQLNW91H_index_0.html
