Standartti

Nykymaailmassa Standartti on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Standartti:n vaikutus on havaittu esimerkiksi talouden, politiikan, kulttuurin ja teknologian aloilla, ja se on synnyttänyt loputtomasti erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Ilmestymisestään lähtien Standartti on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. He pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa tutkitaan Standartti-ilmiötä perusteellisesti, analysoidaan sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, jotta voidaan valaista aihetta, joka on edelleen kiistan ja pohdinnan lähde nykyään.

Tämä artikkeli kertoo puutavarayksiköstä. Normimallista, katso standardi.

Standartti (josta on käytetty myös nimitystä standardi tai standertti) on aiemmin varsinkin laivauksessa käytetty puutavaran tilavuusyksikkö. Yksikön nimi pohjautuu englannin sanaan standard; sen lyhenne on std ja monikossa joskus stds.

Tavallisesti käytettiin niin sanottua Pietarin standarttia, joka vastasi sahattua puutavaraa 165 englantilaista kuutiojalkaa eli 4,67203 m3, veistettyä puutavaraa 150 kuutiojalkaa eli 4,24730 m3 tai pyöreää puutavaraa 120 kuutiojalkaa eli 3,398 m3. Eri laatuisille puutavaroille standartti oli määritelty siten, että laivassa yksi Pietarin standartti mitä puutavaraa tahansa vei aina suunnilleen saman verran tilaa.

Kaivos- ja ratapölkkyjen mittaamisessa käytettiin myös niin sanottua Gööteporin standarttia, joka käsitti puutavaraa 180 englantilaista kuutiojalkaa eli 5,097 pinokuutiometriä.

Lähteet

  1. a b ”Standertti”, Pieni tietosanakirja, 4. osa (San Remo-Öölanti), s. 301. Otava, 1928. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e Otavan iso tietosanakirja, Otava 1964, osa 8, palsta 116, hakusana standartti.
  3. Suomen Standardoimisliitto: SI-opas (myös painettuna, ISBN 952-5420-93-0) (PDF) (Sivu 28.) SFS-oppaat. 04.11.2002. Suomen Standardoimisliitto. Arkistoitu 31.8.2012. Viitattu 10.12.2013.