Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit:n kiehtovaan maailmaan. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa, herättäen keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja loputtomia pohdiskeluja. Näiden linjojen mukaisesti ehdotamme, että tutkimme Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit:n meille tarjoamia eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit on onnistunut vangitsemaan laajan väestön huomion Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit:n vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkityksellisyyteen tietyillä alueilla. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka ansaitsee syvällisen analysoinnin ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden.
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Suomen kulttuuri- ja tiedekeskukset kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat eri puolilla maailmaa toimivia itsenäisiä organisaatioita, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Instituutit ovat asiantuntijaorganisaatioita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.
Verkoston muodostavia instituutteja on seitsemäntoista. Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus toimii Suomessa, muut instituutit ulkomailla. Kunkin instituutin taustalla on toimintaa ylläpitävä säätiö, rahasto tai yhdistys. Instituuttien perusrahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä.
Kulttuuri- ja tiedeinstituuttien yhteistyöelimenä on syksyllä 2005 perustettu Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry (SKTI), joka toimii Helsingissä. Yhdistys avustaa instituutteja kotimaan viestinnässä, edunvalvonnassa ja hallintopalveluissa. Myös instituuttiyhdistyksen perusrahoitus tulee OKM:ltä.
Instituuttien toimiala on laaja ja monipuolinen. Ne luovat ja ylläpitävät kansainvälisiä yhteistyöverkostoja taiteen ja tieteen osaajien käyttöön, minkä lisäksi ne tuottavat tapahtumia, näyttelyitä, seminaareja ja muuta ohjelmaa. Instituutit myös ylläpitävät ammattilaisten liikkuvuus- ja residenssiohjelmia. Osa instituuteista on keskittynyt tekemään tieteellistä tutkimusta, joidenkin kohdalla se on kulttuurityön rinnalla osa tehtävänkuvaa. Instituutit tukevat suomalaisten taiteen ja tieteen ammattilaisten kansainvälistä toimintaa ja jakavat kohdemaissaan tietoa suomalaisesta kulttuurista, tieteestä ja yhteiskunnasta.
Vuonna 2018 Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit järjestivät kaikkiaan noin 1 400 tapahtumaa, jotka tavoittivat yli 900 000 henkilöä. Instituuteilla oli toimintaa kaikkiaan 43 maassa. Yhteistyökumppaneita oli noin 700 ympäri maailmaa.
Instituutit
- Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus
- Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti
- Suomen Ateenan-instituutti
- Suomen Benelux-instituutti
- Suomen Budapestin-instituutti, Finnagora
- Suomen Japanin-instituutti
- Suomen Lontoon instituutti
- Suomen Lähi-idän instituutti
- Suomen Madridin-instituutti
- Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutti
- Suomen Pietarin instituutti (toiminta lakannut 2022)
- Suomen Ranskan-instituutti
- Suomen Rooman-instituutti
- Suomen Saksan-instituutti
- Suomen Tanskan kulttuuri-instituutti
- Suomen Tukholman-instituutti
- Suomen Viron-instituutti
Lähteet
- ↑ Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry. Viitattu 21.5.2019.
- ↑ Suomi–Venäjä-seura vetäytyy Suomen Pietarin instituutin ylläpidosta 20.6.2022. Suomi–Venäjä-seura. Viitattu 27.5.2023.