Tässä artikkelissa aiomme tutkia Tšadjärvi perusteellisesti. Alkuperäistään nyky-yhteiskunnassa tapahtuvaan kehitykseen Tšadjärvi on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Kautta historian Tšadjärvi on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena, ja he ovat auttaneet laajentamaan tietoamme tästä aiheesta. Lisäksi Tšadjärvi on ollut keskustelun ja kiistan aiheena eri yhteyksissä, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ymmärtää sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Tšadjärvi:n eri puolia ja sen merkitystä nykyään.
Tšadjärvi | |
---|---|
Tšadjärven sijainti Afrikassa ja sen pinta-alan muutos välillä 1972–2007 |
|
Valtiot |
Tšad Niger Nigeria Kamerun |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 100 m |
Rantaviiva | 650 km |
Pinta-ala | 1 500 km² |
Tilavuus | 73 km³ |
Keskisyvyys | 1,5 m |
Suurin syvyys | 7 m |
Valuma-alue | 2 381 635 km2 |
|
Tšadjärvi (ransk. Lac Tchad) on järvi Länsi-Afrikassa. Se sijaitsee neljän valtion (Tšad, Kamerun, Niger ja Nigeria) alueella. Järvi on keskisyvyydeltään puolitoista metriä syvä ja syvimmältä kohdaltaan noin seitsemän metriä syvä. Se saa suurimman osan vedestään etelästä virtaavista Chari- ja Logonejoista.
Tšadjärvi kuivui voimakkaasti 1960-luvulta 1980-luvulle. Järven pinta-ala oli vuonna 2006 laskenut 40 000 neliökilometristä vähän yli 1 300 neliökilometriin ja sen vesimäärä oli pudonnut alle viidesosaan. Kutistumisen syynä ovat olleet ilmastonmuutos ja keinokastelu. Etenkin vuodesta 2004 lähtien järven vesimäärä on jälleen kasvanut sademäärien lisääntyessä.
Tšadjärven ja siihen laskevien jokien kaloista taloudellisesti merkittävimpiä ovat olleet alestit ja Hydrocynus-suvun tetrakalat.
Tšadjärvi ei ole saanut nimeään Tšadin valtiosta, vaan päin vastoin Tšad on nimetty kyseisen järven mukaan. Järven nimi puolestaan juontaa juurensa kanurin kielen sanaan Sádǝ, joka merkitsee laajaa vesimuodostumaa.