Nykymaailmassa Tanganjikajärvi on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tanganjikajärvi:stä on tullut nykypäivän keskeinen keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai kansainvälisen vaikutuksensa vuoksi. Tanganjikajärvi on ollut avainasemassa lukemattomien yksilöiden elämässä aina sen alkuperästä nykypäivään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tanganjikajärvi:n tärkeyttä ja vaikutusta eri yhteyksissä, jotta voimme tarjota laajemman näkökulman tähän päivään niin tärkeästä aiheesta.
Tanganjikajärvi | |
---|---|
Satelliittikuva Tanganjikajärvestä |
|
Valtiot |
Kongon demokraattinen tasavalta Burundi Tansania Sambia |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Lukugajoki |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 773 m |
Pituus | 673 km |
Leveys | 72 km |
Rantaviiva | 1 900 km |
Pinta-ala | 32 000 km² |
Tilavuus | 17 800 km³ |
Keskisyvyys | 572 m |
Suurin syvyys | 1 471 m |
Valuma-alue | 231 000 km2 |
|
Tanganjikajärvi on suuri järvi Itä-Afrikan hautavajoamassa. Se on pinta-alaltaan Afrikan toiseksi suurin järvi ja maanosan syvin järvi.
Tanganjikajärven pinta-ala on 32 000 km², pituus yli 670 kilometriä ja syvin kohta 1 471 metriä. Tanganjikajärvi on luonnonoloiltaan ja biologialtaan ainutlaatuinen. Sen arvioidaan olevan maailman toiseksi vanhin järvi Baikaljärven jälkeen.
Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat Richard Francis Burton ja John Speke löysivät järven helmikuussa 1858 etsiessään Niilin alkulähdettä.
Järvi jakautuu neljän valtion alueelle: Burundin, Kongon demokraattisen tasavallan, Sambian ja Tansanian. Tanganjikajärvi on tärkeä vesireitti ja kalastusallas. Järven talouden piiriin kuuluu yli 20 miljoonaa ihmistä. Sillä toimii noin 40 000 kalastajaa ja vuotuinen kalansaalis on ollut 150 000 tonnin luokkaa.
Tanganjikajärven kalakantoja ja kalastusta on tutkittu vuosina 1992–2001 FAO:n hankkeessa, jota oli toteuttamassa myös suomalaisia yliopistoja. Järven kalastus elättää suoraan tai välillisesti yli miljoona henkeä.
Järvessä elää kymmeniä endeemisiä kalalajeja, joista monia pidetään akvaariokaloina. Tällaiset kalat tarvitsevat erikoisakvaarion, koska niille pitää olla emäksistä ja kovaa vettä.