Nykymaailmassa Tanskan kansankäräjävaalit 2011:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Alan asiantuntijoista tavallisiin ihmisiin Tanskan kansankäräjävaalit 2011 on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt keskustelua eri alueilla. Sen merkitys on Tanskan kansankäräjävaalit 2011:ssä, koska se on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Tanskan kansankäräjävaalit 2011:tä ja analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen uppoudumme Tanskan kansankäräjävaalit 2011:n maailmaan ymmärtääksemme paremmin sen merkityksen ja vaikutuksen maailmaan, jossa elämme.
Tanskan kansankäräjävaalit 2011 järjestettiin 15. syyskuuta 2011. Vaaleissa valittiin 179 edustajaa kansankäräjille, joista 175 valittiin Tanskasta, kaksi Grönlannista ja kaksi Färsaarilta.
Keskusta-oikeistolaisen hallituksen pääpuolue Venstre sai yhden paikan lisää ja oli vaalien suurin puolue. Vasemmisto-oppositiota johtava Sosiaalidemokraattinen puolue menetti yhden paikan, mutta oppositio sai kuitenkin yhteensä enemmän paikkoja kuin hallituskoalitio. Hallitus muodostettiin sosiaalidemokraattien lisäksi puolueista Radikaali Venstre ja Sosialistinen kansanpuolue.
Edellisten vaalien voittaja, pääministeri Anders Fogh Rasmussen, erosi 5. huhtikuuta 2009 tultuaan valituksi Naton pääsihteeriksi. Mielipidemittausten mukaan tanskalaisten enemmistö olisi halunnut uudet vaalit Rasmussenin eron jälkeen, ja sosiaalidemokraattien Thorning-Schmidtillä oli jo tuolloin suurempi kannatus pääministeriksi kuin valtiovarainministeri Lars Løkke Rasmussenilla. Lars Løkke Rasmussen kykeni kuitenkin muodostamaan hallituksen ilman uusia vaaleja, kun Pia Kjærsgaard ilmoitti Tanskan kansanpuolueen jatkavan oikeistohallituksen tukemista.