Venstre (Tanska)

Venstre (Tanska):n artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti erilaisia ​​tähän aiheeseen liittyviä näkökohtia. Käsittelemme tärkeimpiä kysymyksiä, jotka ovat johtaneet keskusteluihin ja pohdiskeluihin ajan mittaan, sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin nykypäivän yhteiskuntaan. Syventävän analyysin ja monitieteisten lähestymistapojen avulla tutkimme sen historiallisia, kulttuurisia, poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä nykymaailmassa. Lisäksi tarkastelemme alan viimeisintä tutkimusta ja edistysaskeleita sekä tulevaisuudennäkymiä, jotka voisivat leimata sen kehitystä. Älä missaa tätä täydellistä artikkelia Venstre (Tanska):stä!

Venstre

Perustettu 30. kesäkuuta 1870
Puheenjohtaja Troels Lund Poulsen
Ideologia
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Äänenkannattaja Liberalt Overblik
Jäsenmäärä 32 183 (31.12.2018)
Kansankäräjät
20 / 179
(2022)
Euroopan parlamentti
4 / 14
(2019)
Alueet
54 / 205
(2021)
Kunnat
619 / 2 436
(2021)
Kansainväliset jäsenyydet – Liberal International
– ALDE
– Renew Europe
Nuorisojärjestö Venstres Ungdom
Opiskelijajärjestö Danmarks Liberale Studerende
Kotisivu www.venstre.dk
Venstren puheenjohtaja Troels Lund Poulsen.

Venstre, koko nimeltään Venstre, Danmarks Liberale Parti (suom. Venstre, Tanskan liberaalipuolue), on tanskalainen puolue. Venstre on Kansankäräjien toiseksi suurin puolue edustajien määrällä mitattuna. Puolueen puheenjohtaja on Troels Lund Poulsen.

Venstre on keskusta-oikeistolainen liberaalipuolue. Venstre on Liberal International -järjestön jäsen ja Euroopan liberaalidemokraattisen puolueen (ALDE) jäsen Euroopan parlamentissa. Puolue on Tanskan vanhin. Perinteisesti Venstre on tukenut vapaakauppaa ja maanviljelijöiden oikeuksia. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia, ja sen kannatus on yhä suurta maaseutuväestön keskuudessa.

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.

Ideologia

Pääartikkeli: Liberalismi

Venstren politiikka perustuu liberaaliin ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihmisen menestykseen kuuluu sekä vapaus ja vastuu. Vapaus ymmärretään pakottamisen puuttumisena, mutta myös niin, että yksilö voi kantaa vapaasti vastuun omasta elämästään sekä yhteistyöllä muista ihmisistä. Venstrelle vapaus tarkoittaa yksilön ajatusten, uskon ja sananvapautta sekä vapautta valita oma elämäntapansa. Venstren mukaan vapaus ei tarkoita sitä, että kaikki arvot tai mallit olisi hyväksyttävä yhtä hyviksi. Venstren mukaan ihmisellä on vapaus elää elämäänsä vapaasti, edellyttäen että hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta.

Politiikka

Venstre korostaa politiikassaan yksilönvapautta, yksityisyyden loukkaamattomuutta, yksityistä omistamista, sananvapautta, uskonnonvapautta, yhdistymis- ja kokoontumisvapautta sekä elinkeinovapautta. Venstren mukaan vapausoikeuksien on koskettava kaikkia sukupuolesta, poliittisesta, uskonnollisesta, etnisestä ja seksuaalisesta taustasta riippumatta.

Historia

1870–1910

Puolue perustettiin vuonna 1870 nimellä Det Forenede Venstre (suom. Yhdistynyt vasemmisto). Vuosina 1895-1910 puolue tunnettiin nimellä Venstrereformpartiet (suom. Vasemmistoreformipuolue), vuodesta 1910 nimellä Venstre ja vuodesta 1963 nimellä Venstre, Danmarks Liberale Parti. Puolue on Tanskan vanhin, ja lukeutuu nimestään huolimatta oikeistolaiseksi. Ensimmäisinä vuosikymmeninä Venstre koostui useista erilaisista ja usein ristiriitaisista ryhmittymistä. Yhdistäviä tekijöitä olivat sitoutuminen liberalismiin, maatalouden ja maaseutuväestön etujen turvaaminen sekä oikeiston vastustaminen. Alkuaikoinaan puolue ajoi voimakkaasti maareformia.

Saatuaan absoluuttisen enemmistön Tanskan parlamentissa vuonna 1872 puolueesta tuli johtava taistelija parlamentaarisen parlamentarismin puolesta perustuslakitaistelussa, jonka aikana puolue jakautui vuonna 1895 Vasemmiston reformipuolueeksi ja Maltilliseksi vasemmistopuolueeksi. Parlamentaarinen demokratia otettiinkin Tanskassa käyttöön vuonna 1901 ja naisille myönnettiin äänioikeus vuonna 1915. Vuonna 1905 Radikaali Venstre -ryhmittymä erosi, minkä jälkeen vasemmistoreformipuolue ja maltillinen vasemmistopuolue yhdistettiin vuonna 1910 nimellä Venstre.

1910–1968

Niels Neergaard vuonna 1927, maltillisen vasemmistopuolueen johtaja ja pääministeri vuosina 1908–1909 ja 1920–1924.

Venstre sai alkunsa vahvasta kansanliikkeestä, joka vähitellen järjestäytyi laajaksi paikallisyhdistysten verkostoksi, jolla oli usein läheiset yhteydet osuuskuntaliikkeeseen ja paikallislehtiin. Varsinainen valtakunnallinen järjestö muodostettiin vasta vuonna 1929; sen jälkeen puoluetta on rakennettu joukkopuolueeksi, ja sen jäsenmäärä oli vuonna 1950 noin 200 000. Maatilojen vähenemisen ja maataloudesta siirtymisen myötä 1950-luvun puolivälistä alkaen puolueen aiempi jäsen- ja äänestäjäkunta pieneni huomattavasti.

Venstre oli vuoden 1901 järjestelmämuutoksesta vuoteen 1968 kuvannut itseään porvarilliseksi pääministeripuolueeksi. Se muodosti hallitukset vuosina 1901–1913 (paitsi 1909–1910), 1920–1924, 1926–1929, 1945–1947 ja 1973–1975. 1950–1953 Erik Eriksen muodosti hallituksen yhdessä konservatiivisen kansanpuolueen kanssa, ja Venstre jatkoi oppositiossa sosiaalidemokraattien johtamia hallituksia vastaan vuoteen 1965 asti, jolloin Venstre-puolueen vastavalittu puheenjohtaja Poul Hartling irrotti "Svanningetalenisssa" (suom. Joutsenpuhe) Venstre-puolueen tästä yhteistyöstä.

1960-luvun puolivälistä alkaen alkoi siirtymäprosessi maaseutupuolueesta laajapohjaisemmaksi liberaalipuolueeksi.

1968–2001

Poul Hartling, Tanskan pääministeri vuosina 1973-75.

Vuosina 1968-1971 Venstre joutui hyväksymään radikaali Hilmar Baunsgaardin pääministeriksi VKR-hallitukseen. Vuosina 1978–1979 Venstre teki yllättäen hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa Anker Jørgensenin johdolla.

Vuonna 1984 puheenjohtajaksi valittiin Uffe Ellemann-Jensen. Hänen ja varapuheenjohtaja Anders Fogh Rasmussenin johdolla 1990-luvulla Venstre onnistui palauttamaan historiallisen asemansa suurimpana ja hallitsevana keskustaoikeistopuolueena. Puolue profiloi liberaalia ideologiaa jyrkkään vastakkainasetteluun sosiaalidemokraattien kanssa. Hallitsevia teemoja olivat muun muassa julkisen sektorin supistaminen, markkinavalvonnan ja yksityistämisen lisääminen, EU:ta tukeva asenne ja yksilön näkökulma suhteessa hallintoon.

Vuosina 1982–1993 Venstre osallistui peräkkäisiin keskustaoikeistolaisiin hallituksiin, joiden pääministerinä toimi konservatiivinen Poul Schlüter ja ulkoministerinä Uffe Ellemann-Jensen. Vuoden 1998 vaalien jälkeen Venstre ei onnistunut saamaan hallitusvaltaa. Tämän seurauksena puoluejohtaja Uffe Ellemann-Jensen erosi ja hänen tilalleen valittiin Anders Fogh Rasmussen. Hän muutti välittömästi Venstren aiemman ideologisesti painottuneen vastakkainasettelustrategian keskustapuolueisiin ja äänestäjiin vetoavaksi strategiaksi.

2001–2015

Anders Fogh Rasmussen, pääministeri 2001-2009 - Venstren pitkäaikaisin pääministeri.

Vuoden 2001 vaaleissa Venstre nousi maan suurimmaksi puolueeksi 31,2 prosentin ääniosuudella ja 56 edustajapaikalla iskulauseella "Muutoksen aika" sekä tehokkaalla ja virtaviivaistetulla kampanjallaan, johon sisältyi maahanmuuttopolitiikan merkittävä tiukentaminen, veronkorotusten jäädyttäminen, sairaaloiden jonojen poistaminen, julkisen sektorin nykyaikaistaminen ja valinnanvapauden lisääminen. Tätä asemaa puolue ei ollut saavuttanut vuoden 1924 jälkeen.

Anders Fogh Rasmussenista tuli VK-hallituksen pääministeri, jolla oli yhdessä Tanskan kansanpuolueen kanssa yksin enemmistö. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1929, keskustaoikeistolainen hallitus ei ollut riippuvainen yhden tai useamman keskustapuolueen tuesta. Puolueen kannatus laski sekä vuosien 2005 että 2007 vaaleissa, mutta puolue pysyi suurimpana. Hallitus jatkoi muuttumattomalla parlamentaarisella pohjalla. Vuodesta 2007 lähtien myös Uusi allianssi tuki niukkaa enemmistöä.

Kaksi ensimmäistä VK-hallitusta toteuttivat veronkorotusten jäädyttämisen ja henkilökohtaisen tuloveron alentamisen, kuntauudistuksen, jolla rajoitettiin hallinnollisten yksiköiden määrää, sekä hyvinvointi- ja globalisaatiouudistuksia. Julkisen sektorin tiukka menopolitiikka johti kuitenkin kasvavaan tyytymättömyyteen julkisen sektorin palkkaukseen ja palvelutasoon. Hallitus tuki varauksetta Yhdysvaltojen Irakin sotaa vuosina 2003–2007.

Vuoden 2011 parlamenttivaaleissa Venstre menetti vallan johtajansa ja vuodesta 2009 pääministerinä toimineen Lars Løkke Rasmussenin johdolla sosiaalidemokraattien johtamalle hallitukselle, jonka pääministerinä toimi Helle Thorning-Schmidt, vaikka se sai 47 paikkaa (26,7 prosenttia äänistä).

2015–2019

Vuoden 2015 vaaleissa Venstre sai 19,5 prosenttia äänistä ja 34 paikkaa pudoten kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. sininen Sininen blokki sai kuitenkin niukan enemmistön kansankäräjille, ja Venstre muodosti yksinään vähemmistöhallituksen ja Lars Løkke Rasmussen nousi jälleen pääministeriksi. Marraskuussa 2016 Venstre muodosti hallituksen Liberaalin allianssin ja Konservatiivisen kansanpuolueen kanssa pääministeri Lars Løkke Rasmussenin johdolla.

Huolimatta Venstren noususta vuoden 2019 vaaleissa 43 paikkaan (23,4 %), hallitusvalta siirtyi sosiaalidemokraateille. Hallitusvallan menetys ja puolueen johdon sisäiset riidat johtivat niin massiiviseen painostukseen johtokunnan ja puolueen jäsenten taholta, että Lars Løkke Rasmussen päätti luopua puheenjohtajuudesta. Jakob Ellemann-Jensen tuli hänen tilalleen syyskuussa 2019.

Historia vuodesta 2019

Parlamenttikaudelle oli ominaista kahden uuden Venstren pohjautuvan puolueen muodostuminen. Entinen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen perusti Moderaatit ja entinen varapuheenjohtaja Inger Støjberg perusti Tanskademokraatit. Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa, joille oli ominaista porvarillisten puolueiden suuri hajoaminen, Venstre sai 13,3 prosenttia äänistä ja menetti 20 paikkaa 43:sta. Yleisvaalien äänestysprosentti oli siten alhaisin sitten vuoden 1988, jolloin puolue, jonka puheenjohtajana toimi Ellemann-Jensenin isä, oli saanut 22 paikkaa.

Yleisvaalien jälkeen Venstre liittyi kolmen puolueen hallitukseen sosiaalidemokraattien ja moderaattien kanssa. Muutaman kuukauden kuluttua hallituksen jälkeen Venstre sai huonot mielipidemittaukset ja puolueen sisäpiirissä heräsi levottomuutta hallituksen suunnasta. Jakob Ellemann-Jensen jätti politiikan 23. lokakuuta 2023. Hänen tilalleen puolueen puheenjohtajaksi tuli Stephanie Lose marraskuun 2023 puoluekokoukseen asti.

Vaalihistoria

Kansankäräjät

Vaalit Johtaja Kannatus Paikat +/– Hallitus
Äänet %
1872
53 / 104
 Uusi Oppositio
1873
51 / 104
 Laskua 2 Oppositio
1876
74 / 104
 Nousua 23 Oppositio
1879
65 / 104
 Laskua 9 Oppositio
1881
(Toukokuu)
69 / 102
 Nousua 4 Oppositio
1881
(Heinäkuu)
75 / 102
 Nousua 6 Oppositio
1884 80 000 56,3 %
81 / 102
 Nousua 6 Oppositio
1887 132 000 58,1 %
74 / 102
 Laskua 7 Oppositio
1890 123 000 53,0 %
75 / 102
 Nousua 1 Oppositio
1892 63 000 28,1 %
30 / 102
 Laskua 45 Oppositio
1895 89 530 40,5 %
53 / 114
 Nousua 23 Oppositio
1898 98 070 43,6 %
63 / 114
 Nousua 10 Oppositio
1901 103 495 45,9 %
76 / 114
 Nousua 13 Hallitus
1903 121 357 49,4 %
73 / 114
 Laskua 3 Hallitus
1906 94 272 31,2 %
56 / 114
 Laskua 17 Hallitus
1909 77 949 24,0 %
37 / 114
 Laskua 19 Hallitus (1909)
Oppositio (1909–1910)
1910 118 902 34,1 %
57 / 114
 Nousua 20 Hallitus
1913 103 917 28,6 %
44 / 114
 Laskua 13 Oppositio
1915 8 081 62,8 %
43 / 114
 Laskua 1 Oppositio
1918 269 646 29,4 %
45 / 140
 Nousua 2 Oppositio
1920
(Huhtikuu) 		350 563 34,2 %
48 / 140
 Nousua 3 Hallitus
1920
(Heinäkuu) 		344 351 36,1 %
51 / 140
 Nousua 3 Hallitus
1920
(Syyskuu) 		411 661 34,0 %
51 / 149
 Muuttumaton 0 Hallitus
1924 362 682 28,3 %
44 / 149
 Laskua 7 Oppositio
1926 378 137 28,3 %
46 / 149
 Nousua 2 Hallitus
1929 Thomas Madsen-Mygdal 402 121 28,3 %
43 / 149
 Laskua 3 Oppositio
1932 381 862 24,7 %
38 / 149
 Laskua 5 Oppositio
1935 292 247 17,8 %
28 / 149
 Laskua 10 Oppositio
1939 309 355 18,2 %
30 / 149
 Nousua 2 Oppositio (1939–1940)
Hallitus (1940–1943)
1943 Knud Kristensen 376 850 18,7 %
28 / 149
 Laskua 2 Hallitus
1945 479 158 23,4 %
38 / 149
 Nousua 10 Hallitus
1947 529 066 25,4 %
46 / 150
 Nousua 8 Oppositio
1950 Edvard Sørensen 438 188 21,3 %
32 / 151
 Laskua 14 Hallitus
1953
(Huhtikuu) 		Erik Eriksen 456 896 22,1 %
33 / 151
 Nousua 1 Hallitus
1953
(Syyskuu) 		499 656 23,1 %
42 / 179
 Nousua 9 Oppositio
1957 578 932 25,1 %
45 / 179
 Nousua 3 Oppositio
1960 512 041 21,1 %
38 / 179
 Laskua 7 Oppositio
1964 547 770 20,8 %
38 / 179
 Muuttumaton 0 Oppositio
1966 Poul Hartling 539 027 19,3 %
35 / 179
 Laskua 3 Oppositio
1968 530 167 18,6 %
34 / 179
 Laskua 1 Hallitus
1971 450 904 15,6 %
30 / 179
 Laskua 4 Oppositio
1973 374 283 12,3 %
22 / 179
 Laskua 8 Hallitus
1975 711 298 23,3 %
42 / 179
 Nousua 20 Oppositio
1977 371 728 12,0 %
21 / 179
 Laskua 21 Oppositio (1977–1978)
Hallitus (1978–1979)
1979 Henning Christophersen 396 484 12,5 %
22 / 179
 Nousua 1 Oppositio
1981 353 280 11,3 (#4)
20 / 179
 Laskua 2 Oppositio (1981–1982)
Hallitus (1982–1984)
1984 405 737 12,1 %
22 / 179
 Nousua 2 Hallitus
1987 Uffe Ellemann-Jensen 354 291 10,5 %
19 / 179
 Laskua 3 Hallitus
1988 394 190 11,8 %
22 / 179
 Nousua 3 Hallitus
1990 511 643 15,8 %
29 / 179
 Nousua 7 Hallitus (1990–1993)
Oppositio (1993–1994)
1994 775 176 23,3 %
42 / 179
 Nousua 13 Oppositio
1998 817 894 24,0 %
42 / 179
 Muuttumaton 0 Oppositio
2001 Anders Fogh Rasmussen 1 077 858 31,2 %
56 / 179
 Nousua 14 Hallitus
2005 974 636 29,0 %
52 / 179
 Laskua 4 Hallitus
2007 908 472 26,2 %
46 / 179
 Laskua 6 Hallitus
2011 Lars Løkke Rasmussen 947 725 26,7 %
47 / 179
 Nousua 1 Oppositio
2015 685 188 19,5 %
34 / 179
 Laskua 13 Hallitus (2015–2016)
Hallitus (2016–2019)
2019 825 486 23,4 %
43 / 179
 Nousua 9 Oppositio
2022 Jakob Ellemann-Jensen 460 546 13,3 %
23 / 179
 Laskua 20 Hallitus

Merkittäviä poliitikkoja

Pääministerit

Puheenjohtajat vuodesta 1929

Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)

Lähteet

  1. ↑ Denmark Parties and elections in Europe. 2011. Viitattu 26.10.2011. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Heinimaa, Tapio: Katsaus Tanskan politiikkaan tanska.dk. 2012. Tanskan ulkoministeriö. Arkistoitu 5.4.2015. Viitattu 26.10.2011.
  3. ↑ Åsa Bengtsson; Kasper Hansen; Ólafur Þ Harõarson; Hanne Marthe Narud, Henrik Oscarsson: The Nordic Voter: Myths of Exceptionalism, s. 206. ECPR Press. ISBN 978-1-907301-50-6. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ https://www.venstre.dk/service/english
  5. ↑ Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
  6. ↑ MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Troels Lund Poulsen er nu valgt som ny formand for Venstre Venstre. Viitattu 4.12.2023. (tanskaksi)
  8. ↑ a b c Partiernes historie Folketinget. Viitattu 22.6.2021. (tanskaksi)
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Lars Bille, Mogens Rüdiger ja Niels Wium Olesen: Venstre Den Store Danske. 27.10.2023. Viitattu 18.1.2024. (tanskaksi)
  10. ↑ History Venstre. Viitattu 22.3.2015. (englanniksi)
  11. ↑ Pienpuolueet ratkaisivat Tanskassa hs.fi. 17.9.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.10.2011.
  12. ↑ Tanskan hallituspohja laajenee – kaksi uutta puoluetta mukaan yle.fi. 27.11.2016. Yle Uutiset. Viitattu 2.4.2017.
  13. ↑ Former Danish PM steps down as Liberal Party leader The Local. 1.9.2019. Viitattu 5.10.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Jakob Ellemann-Jensen er ny formand for Venstre nyheder.tv2.dk. TV2. Viitattu 6.10.2019. (tanskaksi)
  15. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Tanskassa käytiin ”täysin villit” vaalit – Kahden poliitikon comeback sekoitti koko puoluekentän Kauppalehti. 2.11.2022. Viitattu 2.11.2022.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot