Terpeenit
Nykymaailmassa Terpeenit:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Terpeenit:n merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä on kasvanut. Olipa kyseessä työ, sosiaalinen tai henkilökohtainen, Terpeenit:stä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe, joka kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Tässä artikkelissa tutkimme Terpeenit:n eri ulottuvuuksia ja näkökulmia ja analysoimme sen vaikutusta ihmisten elämän eri osa-alueisiin.
Terpeenit (lat. terebinthina = pihka, hartsi) ovat laaja hiilivetyjen aineryhmä. Ne tunnetaan myös nimellä isoprenoidit, sillä ne ovat isopreenin eli 2-metyyli-1,3-butadieenin polymeroitumistuotteita, joiden bruttokaava on (C5H8)n. Terpeenejä tavataan runsaasti havupuiden pihkasta, erityisesti tiehytpihkasta, mutta niitä on myös kasvien eteerisissä öljyissä.
Terpeenit luokitellaan sen mukaan kuinka monta isopreeniyksikköä aineessa lukumääräisesti on mukana:
- Hemiterpeenit: 1 isopreeniyksikkö
- Monoterpeenit: 2 isopreeniyksikköä
- Seskviterpeenit: 3 isopreeniyksikköä
- Diterpeenit: 4 isopreeniyksikköä
- Sesterterpeenit: 5 isopreeniyksikköä
- Triterpeenit: 6 isopreeniyksikköä
- Tetraterpeenit: 8 isopreeniyksikköä
- Polyterpeenit: Useampia isopreeniyksiköitä
Terpeenirakennetta, joka sisältää rakenteessaan muitakin alkuaineita kuin hiiltä (C) ja vetyä (H), kutsutaan terpenoidiksi.
Havupuut sisältävät lähinnä mono-, seskvi- ja diterpeenejä. Terpeenejä käytetään esimerkiksi mausteina ja hajusteina. Näitä hyväntuoksuisia yhdisteitä saadaan kasveista höyrytislauksella eristetyksi. Esimerkiksi pineeni ja mentoli ovat terpeenejä.
Aiheesta muualla
- Helena Hyvärinen (Toim.) 2001. Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit : Kirjallisuuskatsaus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) julkaisuja. Sarja A 100: 97 p. ISBN 951-729-629-0 (painettu), ISBN 951-729-630-4 (verkkojulkaisu), ISSN 1239-0852 (painettu), ISSN 1239-0844 (verkkojulkaisu)
- Freie Universität Berlin: Terpenes (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)