Tiryns
Nykymaailmassa Tiryns on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Alkuperäisestä nykypäivään Tiryns on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja teknologiaan. Vuosien varrella Tiryns on ollut keskustelun ja pohdinnan kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt intohimoja. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Tiryns:n vaikutuksia ja merkityksellisyyttä nykyään, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
| Tiryns | |
|---|---|
| Τίρυνς | |
 Tirynsin arkeologinen alue. |
|
| Sijainti | |
  Tiryns |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Néa Tíryntha, Náfplio, Argolis, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 1400–1200 eaa. |
| Kulttuuri | mykeneläinen kulttuuri |
| Alue | Argolis |
| Pinta-ala | 3 km² |
|
|
|
| Aiheesta muualla | |
Tiryns (m.kreik. Τίρυνς) oli mykeneläisaikainen kaupunki ja antiikin aikainen kaupunkivaltio (polis), joka sijaitsi matalalla kukkulalla Argoksen tasangolla Argoliin maakunnassa Kreikassa. Sen arkeologinen kohde sijaitsee Náfplion kunnassa lähellä kohteesta nimensä saanutta Tírynthan kylää, noin 3,5 kilometriä pohjoiseen Náfplion kaupungista.
Tiryns on yhdessä Mykenen kanssa osa Unescon maailmanperintökohdetta nimeltä Mykenen ja Tirynsin arkeologiset alueet vuodesta 1999.
Historia
Tirynsin paikka oli asuttuna viimeistään neoliittisella kivikaudella noin 5000 eaa. Sen akropoliilla eli linnavuorella on ollut pyöreä palatsi tai linnoitus jo 2500–2000 eaa., mahdollisesti jo ennen läheistä, merkittävämpää pronssikautista keskusta Mykeneä. Rakennuksen halkaisija on ollut 28 metriä ja sen ympärillä on ollut pienempiä rakennuksia. Lähes kaikki merkit näistä varhaisvaiheista ovat kuitenkin kadonneet, koska paikka on ollut yhtämittaisesti asuttuna tämän jälkeen.
1. Pääportti. 3. Kasematit. 4. Esipihat. 5. Sisäpiha. 6. Megaron ja asuintilat. 7. Lounaisportti. 8. Alapiha. 9. Asuinalueet.
Kaupungin huippuvaihe oli vuosina 1400–1200 eaa. Tuolloinen, nykyisin nähtävillä oleva palatsilinnoitus rakennettiin kolmessa vaiheessa. Noin 1400 eaa. rakennettiin palatsi linnavuoren korkeimmalle kohdalle. Noin 1300–1250 eaa. palatsin ympärille rakennettiin kyklooppimuuri. Noin 1250–1200 eaa. muureja laajennettiin kattamaan koko kukkula.
Tiryns ja Mykene ovat mahdollisesti liittyneet läheisesti toisiinsa, koska niiden välisistä sodista ei ole tietoa. Tiryns on ollut ilmeisesti Mykenen vasallikaupunki ja tukikohta. On ehdotettu myös, että Tiryns olisi ollut jossakin vaiheessa Mykenen satama. Muinaisina aikoina kaupunki oli nykyistä lähempänä merta.
Kaupunki tuhoutui maanjäristyksessä ja tulipalossa noin vuonna 1200 eaa., mutta paikka säilyi asuttuna tai ainakin kulttikäytössä myös tämän jälkeen. Noin 700 eaa. paikalle rakennettiin Heran temppeli. Kaupunki osallistui persialaissotiin, muun muassa Plataiain taisteluun vuonna 479 eaa. Argos tuhosi Tirynsin noin vuonna 470 eaa. Asutus oli edelleen olemassa hellenistisenä aikana. Paikka oli kokonaan autioitunut, kun Pausanias vieraili alueella 100-luvulla. Bysanttilaisena aikana paikalle rakennettiin kirkko.
Ensimmäiset arkeologiset kaivaukset alueella suoritti Heinrich Schliemann vuonna 1876. Vuonna 1885 hän sai kaivetuksi linnoituksen yläosan ja palatsin. Saksan arkeologinen instituutti jatkoi kaivauksia linnavuorella ja sen ympäristössä vuosina 1905–1920. Kreikkalaiset jatkoivat kaivauksia 1950-luvulla ja saksalaiset jälleen vuodesta 1967 eteenpäin.
Rakennukset ja löydökset
Tiryns on kukkulalinnoitus, jonka huomattavimmat piirteet olivat sen palatsi, holvatut tunnelit ja etenkin sen kyklooppimuuri, josta tulee myös kaupungin homeerinen lisänimi "mahtava muurein ympäröity Tiryns". Kukkulan korkeus on noin 16 metriä. Linnoituksen muurien pääportti on tyylistä päätellen mahdollisesti rakennettu samaan aikaan kuin Mykenen kuuluisa Leijonaportti. Muurien ympärysmitta on 750 metriä. Niiden paksuus on 4,5–11 metriä ja korkeus enimmillään 7,5 metriä. Muurien sisässä kulkee paikoin kymmeniä metriä pitkiä kapeita tunneleita, joissa on holvattu katto. Niistä on pääsy pieniin kasemateiksi kutsuttuihin huoneisiin, jotka ovat olleet mahdollisesti vartio- tai varastohuoneita.
Palatsipihalle johtaa suuri pylväikkö eli propylon. Tirynsin palatsin megaron on mykeneläisaikaisista megaroneista parhaiten säilynyt. Se koostuu Mykenen megaronin tavoin kolmesta osasta, pylväshallista, eteishallista sekä valtaistuinsalista. Viimeksi mainitussa on valtaistuin oikean seinän vieressä ja keskustulisijaa ympäröi neljä minolaistyylistä puista pilaria, jotka kannattelivat kattoa. Megaron on ollut koristeltu seinämaalauksin. Palatsissa on ollut myös hallitsijoiden asuintiloja ja muun muassa kylpyhuone.
Kaksi megaronin seinistä yhdistyivät arkaaiseen Heran temppeliin. Linnavuorella oli myös muita kulttitiloja, merkittävien henkilöiden asumuksia sekä työpaja- ja varastotiloja. Myöhemmin rakennettu alakaupunki asuntoineen käsitti muurien ympäröimän alueen pohjoisosan. Asutus levittäytyi muurien ja linnavuoren ympärille noin kolmen neliökilometrin alueelle.
Tirynsistä tehdyt esinelöydöt ovat Ateenan Kansallisessa arkeologisessa museossa sekä Náfplion arkeologisessa museossa.
Mytologia
Kreikkalaisessa mytologiassa Tirynsin perustaja oli Proitos. Tämä oli Mykenen perustajana pidetyn Perseuksen isoisä. Kaupungin mahtavien muurien rakentajina pidettiin voimakkaita kyklooppeja. Tämän vuoksi niitä alettiin kutsua kyklooppimuureiksi. Tiryns oli myös muun muassa Eurystheuksen kotipaikka.
Lähteet
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”356 Tiryns”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Archaeological Sites of Mycenae and Tiryns UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ a b c d Tiryns: History Ministry of Culture and Sports. Arkistoitu 10.8.2016. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ a b c d e f g Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Tiryns”, Antiikin käsikirja, s. 587–588. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Tiryns Ancient Greece. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ a b c d The Mycenaean fortress of Tiryns Visit Ancient Greece. Arkistoitu 11.10.2015. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Mykene”, Antiikin käsikirja, s. 356. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Tiryns: Description Ministry of Culture and Sports. Viitattu 2.11.2015.
- ↑ a b Mycenae and Tiryns Visit Greece. Viitattu 2.11.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tiryns Wikimedia Commonsissa
