Nykyään Toimintasuunnitelma on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ajan myötä siitä on tullut perustavanlaatuinen näkökohta, joka vaikuttaa moniin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. On monia ihmisiä, joihin Toimintasuunnitelma on vaikuttanut joko suoraan tai epäsuorasti. Tästä syystä on erittäin tärkeää syventyä kaikkiin Toimintasuunnitelma:een liittyviin näkökohtiin ymmärtääksemme sen vaikutusta todellisuutemme. Tässä artikkelissa perehdymme Toimintasuunnitelma:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja seurauksia eri alueilla. Näillä linjoilla saamme selville, kuinka tärkeäksi Toimintasuunnitelma on tullut nykymaailmassa ja kuinka siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan aihe nyky-yhteiskunnassa.
Toimintasuunnitelma on yhdistyksen tai säätiön toiminnan suunnitteluun liittyvä asiakirja, jossa suunnitellaan toimintaa yleensä vuodeksi kerrallaan. Yleisin toimintasuunnitelma on juuri yhdistyksissä ja säätiöissä, mutta joskus sellainen saatetaan laatia myös yrityksissä, joskin niissä puhutaan yleisemmin liiketoimintasuunnitelmasta.
Suomessa toimintasuunnitelman sisällöstä tai muodosta ei ole laissa määräyksiä, vaan niitä määrittävät lähinnä vakiintuneet käytännöt sekä yhdistyksen tai säätiön omat säännöt, määräykset ja käytännöt. Yleisimmin toimintasuunnitelma laaditaan kuitenkin vuodeksi kerrallaan, ja siinä määrätään toiminnan sisällön keskeiset asiat ja tavoitteet. Yleensä toimintasuunnitelman kanssa samanaikaisesti laaditaan talousarvio, joka on suunnitelma yhdistyksen tai säätiön taloudesta. Usein toimintasuunnitelma ja toimintakertomus laaditaan samalla kaavalla, jolloin toteutuneen toiminnan vertaaminen suunniteltuun on helpompaa.