Toinen virkasyytemenettely Donald Trumpia vastaan

Toinen virkarikossyyte Donald Trumpia vastaan nostettiin 9. helmikuuta 2021, jolloin hänen presidenttikautensa oli jo päättynyt. Donald Trump on Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, jota vastaan on nostettu virkasyyte kahdesti.

Tapaus on poikkeuksellinen siinä mielessä, että oikeudenkäynti ja sen lopullisen päätöksen julkistaminen ajoittuivat Trumpin virkakauden jälkeiselle ajalle. Trump itse oli sitä mieltä, että häntä ei voi asettaa syytteeseen tämän takia.. Yhdysvaltain historiassa tunnetaan kuitenkin tapauksia, joissa viranhaltija on asetettu syytteeseen jo kauden päätyttyä, ja muun muassa Pennsylvanian, Vermontin, Virginian ja Delawaren osavaltioiden perustuslait sallivat nimenomaan myös sellaisten viranhaltijoiden syytteeseen asettamisen, joiden virkakausi on jo päättynyt. Näiden osavaltioiden perustuslait ovat vanhempia kuin Yhdysvaltain perustuslaki, ja yhdenkään osavaltion perustuslaki ei selvästi kiellä jo virkakautensa päättäneen viranhaltijan asettamista syytteeseen..

Tausta ja syytteet

Pääartikkeli: Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 2021

Trumpin toinen virkarikosepäily liittyi tammikuun 6. päivän mellakoihin Yhdysvaltain kongressitalolla. Useat vaikutusvaltaiset poliitikot ja asiantuntijat olivat sitä mieltä, että Trumpin puheet yllyttivät väkijoukkoa vallankaappausyritykseen. Trump myös väitti julkisesti, että varapresidentillä olisi mahdollisuus nollata valitsijamiesten ääniä ja täten estää Joe Bidenin virallinen valinta presidentiksi. Varapresidentti Pence ei tätä kuitenkaan tehnyt, koska hänellä ei ollut valtaa tehdä niin, jonka jälkeen kutsui tätä pelkuriksi.

Yhdysvaltain presidentti voidaan asettaa virkarikossyytteeseen perustuslain mukaan ainoastaan maanpetoksesta, lahjusten ottamisesta ja muista korkean luokan rikkomuksista. Oikeudenkäynnissä edustajainhuoneen valitsema komitea toimii syyttäjänä, kun taas koko senaatti toimii sekä tuomarina että valamiehistönä. Presidentin ollessa syytetty, korkeimman oikeuden puheenjohtaja toimii poikkeuksellisesti oikeudenkäynnin tuomarina, mutta asetelma on muuten sama. Jotta syytetty voidaan tuomita, tarvitaan valamiehistön ⅔ enemmistö.. Senaattoreista 67:n pitäisi siis äänestää Trumpin tuomitsemisen puolesta^lähde?.

Yhdysvaltain edustajainhuone asetti lopulta Trumpin syytteeseen kapinaan kiihottamisesta 14. tammikuuta äänin 232–197. Mikäli oikeudenkäynti tuomitsisi Trumpin, tämän ehdokkuus tulevissa presidentinvaaleissa voitaisiin estää.. Edustajainhuoneen demokraatit ilmaisivat kannassaan seuraavasti:

»– – jos kongressin yhteistä istuntoa vastaan suunnattu vallankaappaukseen tähtäävän mellakan yllyttäminen vaalit hävittyään ei ole viralta panoon johtava rikos, on vaikea kuvitella, mikä sitten olisi.»

Trump ilmoitti jo ennen oikeudenkäynnin alkua, 5. helmikuuta, ettei aio saapua todistajaksi. Hänen neuvonantajansa mukaan syy oli ennen kaikkea se, että oikeudenkäynti on Trumpin mielestä perustuslain vastainen.

Syytteen käsittely

Oikeudenkäyntiä valittiin johtamaan senaattori Patrick Leahy, joka on senaatin pisimpään virassa toiminut edustaja. Leahy on presidentti pro tempore, eli kolmas presidentin vallanperimysjärjestyksessä varapresidentin ja edustajainhuoneen puhemiehen jälkeen. Korkeimman oikeuden puheenjohtajan John Robertsin ei tarvinnut toimia tuomarina virkarikosoikeudenkäynnissä, koska Trumpin virkakausi oli jo päättynyt..

Edustajainhuone valtuutti seuraavat henkilöt toimimaan syyttäjinä (engl. manager), joista valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Jamie Raskin:

Kuva	Nimi	Osavaltio/ territorio	Puoluekanta
	Jamie Raskin	Maryland	demokraatti
	Diana DeGette	Colorado	demokraatti
	David Cicilline	Rhode Island	demokraatti
	Joaquin Castro	Texas	demokraatti
	Eric Swalwell	Kalifornia	demokraatti
	Ted Lieu	Kalifornia	demokraatti
	Joe Neguse	Colorado	demokraatti
	Madeleine Dean	Pennsylvania	demokraatti
	Stacey Plaskett	Yhdysvaltain Neitsytsaaret	demokraatti

Tammikuun 9. päivänä Trumpin puolustus ilmoitti, että Trumpin asianajajina toimivat juristit David Schoen, Bruce Castor Jr. ja Michael van der Veen. Yksikään asianajajista ei kuitenkaan ollut erikoistunut Yhdysvaltain perustuslakiin.. Tätä ennen monet Trumpin aikaisemmat asianajajat erosivat.

Syyttäjän puheenvuoro

Oikeudenkäynti alkoi 9. helmikuuta syyttäjän puheenvuorolla. Ensimmäinen senaatti äänesti siitä, että Trumpin asettaminen virkarikossyytteeseen oli perustuslain mukainen. Syyttäjien puheenjohtajana toimiva Jamie Raskin sanoi puheenvuorossaan, ettei halua Yhdysvaltoihin syntyvän ns. tammikuun poikkeusta, eli tilannetta, jossa presidentti voi rikkoa lakia ja päästä kuin koira veräjästä vain siksi, että kausi on loppumaisillaan eikä tätä ehditä virallisesti panemaan viralta.

Samana päivänä Georgian osavaltion vaaliviranomainen ilmoitti aloittavansa esitutkinnan Trumpin ja osavaltion kuvernöörin Brad Raffenspergerin välisestä puhelusta, jossa Trump pyysi kuvernööriä muuttamaan presidentinvaalien tulosta sen verran, että olisi voittanut yhdellä äänellä.

Seuraavana päivänä, 10. helmikuuta, senaatille esiteltiin kuva- ja videomateriaalia mellakoinnista ja kongressitaloon tunkeutumisesta. Syyttäjä Stacey Plaskett totesi näiden pohjalta, että tunkeutujilla oli ihan todellinen aikomus tappaa edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi, minkä lisäksi tunkeutujat pääsivät melko lähelle paikkaa, jossa varapresidenttiä ja hänen perhettään pidettiin turvassa.

Puolustuksen puheenvuoro

Trumpin puolustuspuheenvuorot pidettiin 12. helmikuuta, jolloin asianajajat sanoivat, että Trumpin puheet, joissa viitattiin tammikuun 6. päivän tapahtumiin, ei ollut väkivaltaan yllyttävää sävyä, vaan ihmisiä kehotettiin osoittamaan mieltään "rauhallisesti ja isänmaallisesti". Edustajainhuoneen tekemää syytöstä puolustus kutsui valheeksi..

CNN uutisoi 12. helmikuuta, että kolme republikaanisenaattoria (Lindsey Graham, Ted Cruz ja Mike Lee) tapasivat Trumpin puolustusasianajajien kanssa. Trumpin puolustus kehui tapaamista ja kertoi, että senaattorit halusivat vain selvittää, että ovat perillä oikeudenkäyntiin liittyvistä seikoista. Cruz kuvaili, että oikeudenkäynnin tulos on kaikille päivänselvä ja, että presidentti Trump vapautettaisiin syytteistä. Rikosoikeudenkäynnissä vastaava tilanne, jossa asianajaja tapaa valamiehistön jäseniä, ei kävisi päinsä, mutta kyseessä ei ole rikosoikeudenkäynti.

Puolustuksen puheenvuoroja on luonnehdittu jossitteluksi. Puolustus esitteli senaatille videoklippejä, joissa demokraattiset poliitikot käyttävät sanaa "taistelu" puhuessaan omalla kannattajakunnalleen ja keskittyivät erityisesti senaattori Elizabeth Warreniin. Puolustuksen mukaan tarkoituksena oli ennen kaikkea osoittaa demokraattien syytökset tekopyhiksi, sillä nämäkin käyttivät puolustuksen mukaan samanlaista retoriikkaa..

Syytteiden hylkäys senaatissa

Senaatti äänesti hylkäävänsä syytteet Trumpia vastaan 13. helmikuuta äänin 43–57, eli vaadittu ⅔ enemmistö ei täyttynyt. Republikaanien senaattijohtaja Mitch McConnell äänesti syytteiden hylkäämisen puolesta, mutta sanoi jälkikäteen, että mellakat olivat Trumpin syytä..

Republikaaneista Trumpin tuomitsemisen puolesta äänestivät Mitt Romney, Pat Toomey, Ben Sasse, Richard Burr, Susan Collins, Bill Cassidy ja Lisa Murkowski. Donald Trump Jr. kutsui näitä seitsemää nimellä RINOS (Republicans in Name Only) ja Foxin juontaja Laura Ingraham uhkasi, että yksikään heistä ei pääsisi puhumaan republikaanien vuoden 2024 puoluekokoukseen.

Mielipidemittauksia ja reaktioita

Monien mielipidemittauksien mukaan enemmistö yhdysvaltalaisista puolusti Trumpin tuomitsemista.

Mielipidekysely	Julkaistu (2021)	Puolesta	Vastaan	Muuta	Lähde
ABC News / Ipsos	7. helmikuuta	56 %	43 %
Monmouthin yliopisto	25. tammikuuta	56 %	44 %	kysyttiin, hyväksyvätkö vastaajat Trumpin asettamisen virkarikossyytteeseen
CBS News / YouGov	9. helmikuuta	56 %	44 %
Reuters / Ipsos	22. tammikuuta	51 %	37 %	12 % oli epävarmoja kannastaan

Reaktioita

Kun Trump vapautettiin syytteistä, 54 % republikaaneista ilmoitti harkitsevansa Trumpin äänestämistä republikaanien esivaaleissa vuonna 2024. Samasta otannasta selvisi myös, että 51 % halusi Trumpin säilyvän keskeisenä toimijana republikaanisessa puolueessa. Kaikista äänestäjistä 51 % ilmoitti olleensa pettynyt siihen, että senaatti vapautti Trumpin syytteistä..

Trump itse ilmoitti syytteistä vapauduttuaan, että oikeudenkäynti oli jälleen "noitavaino" ja, että hänen alulle panemansa liike "on vasta alkanut". Presidentti Biden julkaisi tiedotteen, jossa hän totesi demokratian olevan hauras ja toisti kantansa, jonka mukaan "väkivallalla ja ääriajattelulla ei ole sijaa Amerikassa". Syyttäjien puheenjohtajana toiminut Raskin sanoi, että kyseessä oli "Yhdysvaltain historian kaikkein puolueellisin virkarikoskäsittely".

Ennen puolustuksen puheenvuoroa, 11. helmikuuta, joukko korkea-arvoisia republikaaneja valmistautui väitetysti uuden keskusta-oikeistolaisen puolueen perustamiseen, sillä republikaanisen puolueen katsottiin radikalisoituneen Trumpin kaudella.

Lähteet