Nykymaailmassa Toivo Halonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille yksilöille ja yhteisöille. Ilmestymisestään lähtien Toivo Halonen on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja fanien huomion ja synnyttänyt keskustelua sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan. Toivo Halonen:tä on tutkittu ja analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt valtavasti tietoa ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa perehdymme Toivo Halonen:n jännittävään maailmaan ja tutkimme sen merkityksiä, seurauksia ja mahdollista tulevaa kehitystä.
Toivo Halonen | |
---|---|
Toivo Halonen 1930-luvun vaihteessa. |
|
Kansanedustaja | |
5.9.1922–5.4.1945
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Mikkeli |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. heinäkuuta 1893 Sääminki |
Kuollut | 29. lokakuuta 1984 (91 vuotta) Savonlinna |
Ammatti | pienviljelijä |
|
Toivo Juhana Halonen (7. heinäkuuta 1893 Sääminki – 29. lokakuuta 1984 Savonlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1922–1945.
Säämingin Saunasaaressa syntyneen Toivo Halosen vanhemmat olivat torppari Matti Halonen ja Maria Lovisa Forss. Vuonna 1900 perhe häädettiin isän rakentamasta torpasta ja he muuttivat Saukonsaareen. Kymmenvuotiaasta lähtien Halonen joutui äitinsä kanssa huolehtimaan perheen elatuksesta, kun isä sairastui vakavasti. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli talvet metsätyömiehenä ja kesäisin laivamiehenä Saimaalla.
Halonen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1916. Hän toimi muun muassa sosialidemokraattisen nuorisoliiton Savonlinnan piirijärjestön sihteerinä ja sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana. Halosen kunnalliset luottamustoimet alkoivat syksyllä 1917, jolloin hänet valittiin Säämingin taksoituslautakuntaan. Sisällissodan aikana valkoiset vangitsivat Halosen väärän ilmiannon vuoksi ja hän oli neljä kuukautta Savonlinnan vankileirillä. Vapauduttuaan Halonen työskenteli sosialidemokraattisen nuorisoliiton Savonlinnan piirin puhujana 1919-1920 ja Säämingin kunnallisena ammattientarkastajana 1920-1922. Vuodesta 1924 lähtien Halonen viljeli Säämingin Hannolanpellosta ostamaansa Toivolan tilaa.
Halonen valittiin Säämingin kunnanvaltuustoon tammikuun 1919 kunnallisvaaleissa. Halonen oli kunnanvaltuuston jäsenenä 47 vuotta ja puheenjohtajana vuodesta 1922 lähtien parinkymmenen vuoden ajan. Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa Halonen valittiin kansanedustajaksi. Halonen istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuoteen 1945, jolloin hän ei enää lähtenyt ehdolle. Halonen oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943. Halonen oli aktiivisesti mukana Suomen Pienviljelijäin Liiton toiminnassa kuuluen järjestön liittovaltuustoon. Lisäksi Halonen oli SDP:n puolueneuvoston ja Mikkelin piiritoimikunnan jäsen, Osuuskassojen Keskuksen ja Osuuskassojen Keskusliiton hallintoneuvostojen jäsen sekä Itä-Savon Osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Vuonna 1953 hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.
Toivo Halosen oli Jenny Lydia Luukkanen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1920.
|