Tranåsin kunta

Nykyään Tranåsin kunta on aihe, joka on saanut yhä enemmän merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Vuosien ajan siitä on tullut kiinnostava asia sekä asiantuntijoille että suurelle yleisölle. Sen vaikutus ilmenee eri tavoin henkilökohtaisesta globaaliin tasoon ja on synnyttänyt keskustelua ja pohdiskelua sen vaikutuksista. Tässä artikkelissa tutkimme Tranåsin kunta:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä tavoitteenamme tarjota täydellinen ja valaiseva näkemys tästä nykypäivän niin tärkeästä aiheesta.

Tranåsin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Jönköpingin lääni
Maakunta Småland
Keskustaajama Tranås
Kuntakoodi 0687
Pinta-ala  ()
 – Maa 402,60 km²
Väkiluku (31.12.2021)  () 18 874
 – Väestötiheys 46,9 as./km²









Tranåsin kunta (ruots. Tranås kommun) on Jönköpingin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Tranås.

Kunnan maapinta-ala on 402,60 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 18 874 henkeä (31.12.2021).

Vuonna 2007 kunnassa oli 49,46 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 12,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Ennen vuotta 1863 kunnan alueella sijaitsivat Adelövin, Linderåsin ja Säbyn pitäjät. Kuntakäsitteen perustamisen myötä 1.1.1863 jokainen niistä muodosti oman maalaiskunnan. Vuonna 1882 osa Säbystä erotettiin Tranåsin kauppalaksi. Säbyn maalaiskuntaan muodostettiin Tranås Kvarn -niminen taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1903. Kauppala ja taajaväkinen yhdyskunta yhdistettiin ja muutettiin vuonna 1919 Tranåsin kauppalaksi. Säby liitettiin vuonna 1952 Tranåsiin. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Adelöv ja Linderås yhdistettiin Linderåsin "suurkunnaksi", mutta kaupunkiin uudistus ei vaikuttanut. Seuraavassa kuntauudistuksessa Tranåsista tuli keskustaajama ja Linderås liitettiin vuonna 1967. Vuonna 1971 kaupunki muutettiin Tranåsin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon.

Väestönkehitys

Tranåsin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
16 267
1955
  
16 859
1960
  
17 439
1965
  
18 426
1970
  
19 266
1975
  
18 717
1980
  
18 380
1985
  
17 900
1990
  
17 806
1995
  
18 040
2000
  
17 686
2005
  
17 765
2010
  
18 119
2015
  
18 546
2020
  
18 903
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 271 12,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 498 2,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 838 4,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 14 939 80,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 171 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 191 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 1,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 400 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 54 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

  • 0–17-vuotiaat: 20,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,3 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 2,7
  jalostus 35,8 34,3
  palvelut 60,4 61,8
  tuntematon 1,1 1,2
  Työpaikkoja ja työllisiä 8 280 8 020
  työpaikkaomavaraisuus 103,2

Taajamat

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,2 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 858 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Tranås 14 197
2 Sommen 772
3 Gripenberg 292

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Tranåsin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 7 8 9 9 8 9 9 11 10 9 11 9 9 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 9 6 5 4 5 4 4 3 3 4 3 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 6 5 6 3 6 4 3 2 2 4 4 3 2 2 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 3 2 3 4 3 4 5 3 6 5 5 3 3 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 1 0 0 1 2 2 2 2 2 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 16 16 16 19 18 18 17 21 17 17 15 16 14 12 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 1 1 1 1 0 0 0 1 1 2 2 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 6 8 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 2 1 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Tranåsin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

  • Säby
  • Adelöv
  • Linderås

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Adelöv
  • Linderås
  • Säby

Kirkot

Lähteet

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Tranås Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2022. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Tranås kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.