Tuomaskuona
Nykymaailmassa Tuomaskuona:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen historiallisesta merkityksestä tai vaikutuksesta populaarikulttuuriin, Tuomaskuona on vanginnut kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion ja mielikuvituksen. Lisää tietoa Tuomaskuona:stä on ratkaisevan tärkeää ymmärtääksemme ympäröivää maailmaa ja sitä muokkaavia voimia. Tässä artikkelissa tutkimme Tuomaskuona:n eri puolia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen, jonka avulla lukija voi ymmärtää paremmin tätä kiehtovaa aihetta.
Tuomaskuona eli tuomasfosfaatti on teräksenvalmistuksen sivutuotteena saatavaa emäksistä ainetta, joka soveltuu erinomaisesti fosforilannoitteeksi. Euroopassa ryhdyttiin käyttämään lannoitteina Chilensalpietaria ja guanoa jo 1830–1840-luvuilla, mutta Suomessa tuomaskuonaa, guanoa ja chilensalpietaria ja muita vastaavia lannoitteita ryhdyttiin käyttämään vasta 1800-luvun loppupuolella. Suurin osa tuomaskuonasta on kalsiumfosfaattia. Nimensä tuomaskuona on saanut Thomas–Gilchrist-prosessista, jolla happamia malmilaatuja konvertoidaan teräkseksi.
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Korhonen, Teppo: Lannoitus. Muuttuva maaseutu – Historiallinen maatalous. Arkistoitu 1.9.2020. Viitattu 1.9.2020.
- ↑ a b Uutispoimintoja 19.11.2017 Suomen Lions-liitto ry, piiri 107-N – Itäinen Helsinki, Vantaa ja Itä-Uusimaa. Viitattu 1.9.2020.
Aiheesta muualla
- Näytepullo; Tuomasfosfaatti, Tuomaskuona Finna. Viitattu 1.9.2020.
- Saarelainen, Ari: Päärynänmuotoinen konvertteri mullisti terästeollisuuden – Britti-insinöörin 1855 patentoiman keksinnön ensimmäinen käyttäjä oli saksalainen Krupp Tekniikka & Talous. 31.3.2019. Viitattu 1.9.2020.