Nykyään Turvapaikanhakija on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla ja herättäen monien ihmisten kiinnostuksen ja huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi Turvapaikanhakija:stä on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen todellinen laajuus ja mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset. Tässä artikkelissa tutkimme Turvapaikanhakija-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Turvapaikanhakijoiden lukumäärä maailmassa | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 4 149 853 | |||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
Huomautukset
Tiedot ovat UNHCR:tilastoja (2019)
|
Turvapaikanhakija on ulkomaalainen henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakijat lähtevät kotimaastaan monista syistä, esimerkiksi pakoon sotaa, vainoa tai turvattomuutta. Henkilö voi hakea suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen. Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, viranomaiset tutkivat, onko henkilöllä oikeus turvapaikkaan.
Suomessa maahanmuuttovirasto määrittelee, onko turvapaikanhakija pakolainen, kun hänen hakemukseensa tehdään päätös. Pakolaisaseman saavat ne, joille annetaan turvapaikka tai jotka otetaan Suomeen pakolaiskiintiössä. Pakolaisaseman voi saada henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Turvapaikkaa ei anneta, jos henkilö on tehnyt tai voidaan perustellusti epäillä tehneen rikoksen rauhaa vastaan, sotarikoksen tai rikoksen ihmiskuntaa vastaan, törkeän muun kuin poliittisen rikoksen ennen saapumista Suomeen, tai YK:n tarkoitusperien ja periaatteiden vastaisen teon.
Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.
YK:n pakolaissopimus on Suomessa pakolaispolitiikan kulmakivi, jonka suojelukseen kuuluvat pakolaiset, turvapaikanhakijat sekä kiintiöpakolaiset. Kansainvälinen siirtolaisjärjestö ja YK:n Kansainvälinen yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista pyrkivät säätelemään ja tukemaan maahanmuuttoa hallitusten välisin sopimuksin maahanmuuton syistä riippumatta.lähde?