Tuulten torni
Tässä artikkelissa tutkimme Tuulten torni:n aihetta perusteellisesti analysoimalla sen alkuperää, kehitystä, merkitystä nykyään ja mahdollista tulevaa kehitystä. Tuulten torni on eri alueilla laajasti käsitelty ja tutkittu aihe, joka herättää akateemikkojen, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostusta. Kautta historian Tuulten torni on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä ja vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kattavan analyysin avulla käsittelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joita on käytetty Tuulten torni:n ymmärtämiseen, sekä sen tällä hetkellä aiheuttamia seurauksia ja haasteita. Tällä artikkelilla pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen Tuulten torni:stä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan, edistäen rakentavaa ja rikastuttavaa keskustelua tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
| Tuulten torni | |
|---|---|
| Ὡρολόγιον | |
 Tuulten torni. |
|
| Sijainti |
Roomalainen agora, Ateena, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Tyylisuunta | korinttilainen/doorilainen |
| Julkisivumateriaali | valkoinen marmori |
 |
|
Tuulten torni (kreik. Πύργος των Ανέμων, Pýrgos ton Anémon tai Αέρηδες, Aérides) eli Horologion (m.kreik. Ὡρολόγιον του Ἀνδρονίκου του Κυρρήστου, Ηōrologion tū Andronikū tū Kyrrēstū) on antiikin aikainen torni, joka toimi sekä tuuliviirinä, aurinkokellona että vesikellona. Torni sijaitsee Roomalaisella agoralla siitä nimen saaneessa Aérideen kaupunginosassa Ateenassa, Kreikassa.
Historia
Tuulten torni on rakennettu todennäköisesti hellenistisellä ajalla 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eaa. Aiemmin torni ajoitettiin usein ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Tornin rakennutti Syyrian Kyrrhoksesta kotoisin ollut kreikkalainen tähtitieteilijä Andronikos. Siksi sitä kutsutaan myös Andronikos Kyrrhoslaisen horologioniksi.
Varhaiskristillisenä aikana torni toimi kirkon kellotornina. Osmanivallan aikana sitä käytettiin puolestaan suufilaisena mietiskelypaikkana (tekke). Tämän vuoksi torni on säilynyt nykyaikaan varsin hyvin. Torni hautautui vähitellen osittain maahan, mutta Ateenan arkeologinen seura kaivoi sen esiin vuosina 1837–1845.
Rakennus
Tuulten torni on kahdeksankulmainen ja sen korkeus on 12,8 metriä ja halkaisija kahdeksan metriä. Rakennuksen ulkopuoli edustaa korinttilaista ja sisäpuoli doorilaista tyyliä. Tornin kahdella sivulla oli pienet pylväikkökatokset ja takapuolella eli etelän puolella sen kyljessä oli pienempi pyöreä torni. Torni on rakennettu Pentelikon-vuoren valkoisesta marmorista.
Antiikin aikana tornin katolla oli Triton-hahmoinen tuuliviiri, joka osoitti tuulen suunnan, sillä kahdeksan sivua olivat tarkasti pää- ja väli-ilmansuuntia kohti. Tornin huipulla olevassa friisissä on kuvattuna kahdeksan kreikkalaisen mytologian tuulen jumaluutta, anemosta. Tornissa neljä niistä on kuvattu mieshahmoisina ja neljä naishahmoisina. Anemokset ovat:
- Boreas (pohjoistuuli, mies)
- Kaikias (koillistuuli, mies)
- Euros (itätuuli, mies)
- Apeliotes (kaakkoistuuli, nainen)
- Notos (etelätuuli, nainen)
- Lips (lounaistuuli, nainen)
- Zefyros (länsituuli, nainen)
- Skiron (luoteistuuli, mies)
Tornin sisällä oli vesikello, joka toimi Akropoliilta tulleen veden voimalla ja näytti kellonajan, päivämäärän ja vuodenajan. Lisäksi torni toimi aurinkokellona, sillä sen jokaisella kahdeksalla sivulla oli aurinkokellon osoitin ja pyöreän tornin huipulla yhdeksäs.
Lähteet
- ↑ Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Tuulten torni”, Antiikin käsikirja, s. 603. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c d e The Roman Agora & the Tower of the Winds The Ancient City of Athens. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 9.3.2015.
- ↑ a b c Noble, Joseph V. & de Solla Price, Derek J.: The Water Clock in the Tower of the Winds. American Journal of Archaeology, Oct., 1968, 72. vsk, nro 4, s. 345–355. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Tower of the Winds Greeka.com. Viitattu 9.3.2015.
- ↑ a b c The Tower of Winds (Horologion of Andronicos) Hellenica. Viitattu 9.3.2015.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulten torni Wikimedia Commonsissa
