Nykymaailmassa Työ- ja elinkeinokeskus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe hyvin monipuoliselle yleisölle. Työ- ja elinkeinokeskus herättää edelleen keskustelua ja pohdintaa eri aloilla sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Ajan myötä ihmiset pyrkivät ymmärtämään enemmän Työ- ja elinkeinokeskus:sta ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja analyyseja ymmärtääksemme paremmin Työ- ja elinkeinokeskus:n vaikutuksia yhteiskuntaamme ja jokapäiväiseen elämäämme.
Työ- ja elinkeinokeskus (lyhenne TE-keskus tai te-keskus) oli työ- ja elinkeinokysymyksiin liittyviä viranomais-, neuvonta- ja kehittämispalveluja hoitanut Suomen valtionhallinnon alueorganisaatio, joka syntyi vuonna 1997 yhdistettäessä kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt. Manner-Suomessa oli 15 työ- ja elinkeinokeskusta.
Te-keskusten organisaatiouudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alussa virallinen nimi lyheni työ- ja elinkeinokeskukseksi sekä luovuttiin vanhasta kolmen ministeriön alaisesta osastosta, jotka olivat:
Te-keskukset lakkautettiin 2009 ja niiden tehtävät siirtyivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.
Te-keskuksissa toimineet teknologian kehittämisosastot tarjosivat yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen teknologia- ja asiantuntijapalveluja osana Tekesin verkostoa.
Työ- ja elinkeinokeskusten tehtävänä oli pk-yritysten tukeminen ja neuvonta, yritysten teknologisten kehityksen edistäminen ja auttaminen vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, alueellisen työvoimapolitiikan toteuttaminen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelu ja organisointi, maatalouden, maaseudun elinvoimaisuuden ja maaseutuelinkeinojen edistäminen, kalatalouden kehittäminen ja osallistuminen sekä vaikuttaminen alueen kehitykseen.