Työläinen ja kolhoosinainen

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Työläinen ja kolhoosinainen:n kiehtovaan universumiin ja tutkia sen monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Työläinen ja kolhoosinainen on onnistunut vangitsemaan miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen, populaarikulttuurin merkityksen ja vaikutuksensa kautta. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla löydämme syitä, jotka tekevät Työläinen ja kolhoosinainen:stä ehtymättömän kiinnostavan aiheen, sekä sen vaikutukset nyky-yhteiskuntaan. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle, joka johtaa sinut ymmärtämään paremmin Työläinen ja kolhoosinainen:n vaikutusta ympäristöömme ja tapaamme havaita ympäröivää maailmaa.

Työläinen ja kolhoosinainen (ven. Рабо́чий и колхо́зница, Rabotši i kolhoznitsa) on 59 metriä korkea veistos (jalusta 34,5 metriä ja veistos 24,5 metriä), joka rakennettiin alun perin vuoden 1937 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Näyttelyn jälkeen veistos siirrettiin Moskovaan. Se edustaa sosialistista realismia.

Veistoksessa työläinen pitää vasaraa ja kolhoosinainen sirppiä. Sen on suunnitellut neuvostoliittolainen kuvanveistäjä Vera Muhina. Nykyään veistos sijaitsee Yleisvenäläisessä näyttelykeskuksessa Moskovassa. Teos restauroitiin vuosina 2003–2009. Veistos on tehty ruostumattomasta teräksestä.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Työläinen ja kolhoosinainen Wikimedia Commonsissa

Lähteet

1. ↑ Työläinen ja kolhoosinainen rt.com.

Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.